Saddam Hussein syntyi köyhään maanviljelijäperheeseen Tikritin kaupungin liepeillä vuonna 1937. Hän jäi varhain orvoksi ja varttui setänsä kodissa. Saddam hakeutui nuorena arabisosialistisen Baath-puolueen riveihin.
Baath kaappasi vallan 1960-luvun lopulla. Saddamista tuli ylintä valtaa käyttäneen vallankumousneuvoston varapuheenjohtaja ja puolueen varapääsihteeri. Häntä pidettiin maan todellisena johtajana presidentti Ahmad Hassan al-Bakrin taustalla. Al-Bakr vaihdettiin Saddamiin vuonna 1979.
Länsimaat suhtautuivat Saddamin hallintoon vaihtelevasti eri aikoina. Irakin hyökkäys Iraniin vuonna 1980 sai Yhdysvaltain tuen, koska amerikkalaiset pelkäsivät islamilaisen vallankumouksen laajenevan maan rajojen ulkopuolelle.
Persianlahden sota puhkesi vuonna 1991, kun Irak oli miehittänyt Kuwaitin. Yhdysvallat sai taakseen Irakia vastaan myös YK:n ja arabimaita. Irak vetäytyi Kuwaitista, mutta Saddam julisti Irakin voittaneen "kaikkien sotien äidin".
Palatseja öljyvaroilla
Saddamin rakennutti valtakaudelleen loisteliaita palatseja itselleen ja lähipiirilleen, kun hän onnistui kansallistamaan Irakin öljyvarat. Maan vaurastuminen koitui myös kansalaisten hyödyksi julkisten palvelujen parantuessa.
Samaan aikaan monet Saddamin vastustajat ja eritoten etelän shiiat ja pohjoisen kurdit kärsivät vainoista ja puhdistuksista. Saddam piti väestöltään hajanaista Irakia koossa nostamalla sunnivähemmistön etuoikeutettuun asemaan.
Saddam syrjäytettiin maaliskuussa 2003. Yhdysvallat ja Britannia syyttivät Irakia joukkotuhoaseiden kehittämisestä ja hyökkäsivät maahan ilman YK:n valtuutusta. Joukkotuhoaseita ei koskaan löydetty.
Entinen diktaattori pidätettiin joulukuussa 2003 lähellä Tikritiä. Hänet tuotiin oikeuden eteen Bagdadissa seuraavana kesänä.
Kuolemantuomio oli päätös raskassoutuiselle oikeusprosessille, jonka saamista loppuun asti ehdittiin epäillä moneen kertaan. Oikeudenkäynti keskeytettiin ja sitä lykättiin lukemattomia kertoja eri syistä.
