Berliini
Saddam Husseinin hallinnon nopea luhistuminen Irakissa hämmentää sotaa tiukasti vastustaneita saksalaisia.
Rauhanairuena esiintynyt liittokansleri Gerhard Schröderkin kommentoi vaivautuneesti amerikkalaisten menestystä.
Mielipidemittausten mukaan 80 prosenttia saksalaisista tuomitsi maaliskuussa Yhdysvaltain johtaman liittouman hyökkäystä Irakiin.
Sodan edetessä odotettua nopeammin vastustajien osuus laski aavistuksen verran.
Amerikkalaisten valloitettua Bagdadin rauhanliike menetti tärkeimmät perustelunsa asialleen. Sodasta ei tullutkaan niin veristä kuin pelättiin ja lisäksi irakilaiset näyttävät iloitsevan tyrannin kaatumisesta.
Uusnatseja
rauhanmarsseilla
Sodan vastustajat ovat kokeneet myös epämiellyttävän takaiskun kotirintamalla uusnatsien lyöttäydyttyä rauhanmarssien sekaan. Varsinkin äärioikeistolainen NPD on esiintynyt aktiivisesti kansankulkueissa USA:ta vastaan.
"Yhteinen vihollinen yhdistää. Voimme osoittaa mieltämme rauhan puolesta vaikka sosialistisen PDS:n kanssa", hehkutti eräskin NPD-pomo.
Schröderin linjalla seisovat saksalaiset ovat nyt jokseenkin ymmällään tapahtumien kulusta. Ihmiset ikään kuin odottavat mitä Irakissa tapahtuu seuraavaksi.
Milloin tulee lopullinen rauha, kuinka kauan liittouman miehitys kestää, onnistuuko maan demokratisointi ja miten sotatuhot korjataan, Saksassa kysytään.
Rauhanliike yrittää sopeutua uuteen tilanteeseen. Berliinin keskustassa Yhdysvaltain lähetystön läheisyyteen majoittuneet mielenosoittajat purkavat hissukseen leiriään.
Marsseja jatketaan silti tänä viikonloppuna ympäri Saksaa, mutta muunnelluin iskulausein. Teema kuuluu nyt "Rauhan puolesta miehitystä vastaan".
Saksalaisia askarruttavat selvästi kriisin jälkipyykki amerikkalaisten kanssa. Suhteiden USA:aan pelätään kärsineen kohtuuttomasti.
Torstaina yksityisen televisiokanava n-tv:n tekemän pikakyselyn mukaan 71 prosenttia kansalaisista arvelee, että nopean voiton jälkeen Berliinin on vaikeampaa paikata välejä Washingtoniin.
Riitaa Irakin
jälkihoidosta
Irakin nykytilanne kiehuttaa myös saksalaista politiikkaa Schröderin johtamien demareiden ja oppositiossa istuvien konservatiivien kinastellessa Saksan osallistumisesta Irakin jälleenrakentamiseen ja siviiliolojen palauttamiseen.
Kanslerin mielestä Irakin jatkohoito tulee tapahtua YK:n valvonnassa. Vain silloin Saksa osallistuu talkoisiin. Saksalaisia rauhanturvaajia hän ei pidä mahdottomana ajatuksena.
Liittouman hyökkäystä tukenut CDU:n Angela Merkel varoittaa punavihreän hallituksen jälleenrakentamiselle asettamien ehtojen sotkevan entisestään suhteita Yhdysvaltoihin. Hänen mukaansa saksalaisten apua ei saa sitoa YK:iin.
Tarkkailijoiden mielestä Merkel pelasi sisäpoliittisesti riskipeliä USA:n kortilla, mutta keräsi onnekseen pisteet. Schröder sen sijaan joutunee etsimään uuden kurssin.
Bagdadin kaaduttua kansleri sanoi, että jokainen päivä kohti rauhaa on hyvä. Perään hän lisäsi, että toivottu sotilaallinen voitto pitää kääntää politiikan voitoksi.
Sanojen valinta voidaan tulkita jo pieneksi sovinnon eleeksi amerikkalaisille.
Vientifirmat
nyreissään
Schröderin järkähtämätön asenne on alusta alkaen närästänyt Saksan talouselämää. Teollisuus on ennen muuta pelännyt kauppasuhteiden Atlantin taakse vaarantuneen.
Vientiteollisuutta edustavan liiton johtaja Anton Börner huomautti, että lasku liittouman hyökkäyksen vastustamisesta lankeaa pian.
Hänen mukaansa amerikkalaiset, englantilaiset ja espanjalaiset firmat vievät valtavat projektit tulevassa Irakissa, saksalaisille jää korkeintaan murusia.