Kun istuu hammaslääkärin tuolissa paikkausaineet suussa, on vaikea puolustautua, vaikka hammaslääkäri latelisi suustaan millaisia ruokottomuuksia. Saddam Hussein ja monet hänen hallintonsa keskeisistä henkilöistä ovat juuri tällaisessa asemassa, amerikkalaisten vankeina odottamassa oikeudenkäyntiä.
Saddamilla itsellään on enää vaikea johtaa muuta kuin tulevaa puolustustaan oikeudessa. Mutta tuskin hän kahdeksan kuukauden piileskelyn aikanakaan oli kovin keskeinen henkilö vastarinnan organisoinnissa. Hänen joutumisensa amerikkalaisten käsiin oli verraten yhdentekevä asia useimmille miehityshallintoa vastaan taisteleville, sillä he eivät ole järjestäneet iskujaan saadakseen Saddamin takaisin valtaan vaan ajaaksen läntiset miehittäjät maasta.
Amerikkalaisten vastustajat ovat kasvottomia, koska itsemurhaiskuissa ei jää jäljelle lavertelevia todistajia. Silti Yhdysvaltain tiedusteluelimillä on kohtalaisen tarkka kuva siitä, millaiset ryhmät ovat iskujen takana. Vaarallisimpia niistä ovat al-Qaida ja siihen sidoksissa olevat ryhmittymät. Ne käyvät sotaansa kaikkialla maailmassa ja Irak on keskeinen kohde vain siitä syystä, että Irakin olot ovat sekaisin ja maassa on runsaasti amerikkalaissotilaita.
Irakissa on myös sellaisia islamilaisia vastarintaliikkeitä, joilla ei ole linkkiä al-Qaidaan. Tällaisia ovat maan shiialaiseen enemmistöön kuuluvat äärijärjestöt, jotka olivat oppositiossa jo Saddamin hallinnon aikana.
Sen sijaan Irakin vanhan hallinnon maan alle painuneille jäänteille Saddamin pidätyksellä voi olla kauaskantoiset seuraukset. Tässä ei ole kyse uskonnollisista fanaatikoista, joten mahdollista on, että useat heistä kokevat taistelun jatkamisen hyödyttömäksi. Rahaa ja aseita tällä ryhmällä kyllä on, mutta kuinka pitkälle riittää taistelumoraalia? Iso osa attentaateista on tähän saakka tapahtunut Irakin keskiosien niinsanotussa sunnikolmiossa. Saddamin hallinnon keskeiset virat olivat sunnimuslimien käsissä.
Irakin rauhoittamisen kannalta keskeistä on, miten paluu miehityshallinnosta Irakin suvereniteettiin tapahtuu. Yhdysvallat on kaavaillut, että irakilaiset ottavat komennon maassa jo ensi heinäkuun alussa. Vaaleja Bush hallinto on haluton järjestämään, koska niiden lopputulos voi olla mikä tahansa.
Jos keskeiset shiialaisjärjestöt pettyvät vallanjakoon ja aloittavat aseellisen vastarinnan, on maan hajoaminen hyvin lähellä. Tähänastiset iskut ovat pelkkää esilämmittelyä sen rinnalla, että syvästi uskonnollinen shiiaväestö lähtisi taistelujen tielle.
Irakin kohdalla on helppo olla pessimistinen. Läntistä demokratiaa ymmärtäviä ja kaipaavia on vain kourallinen ja hekin leimautuvat helposti amerikkalaisten marioneteiksi. Saddam Husseinin hallinto oli brutaali diktatuuri mutta samalla arabimaailman maallistuneimpia. Nyt näyttää silti, että tuleva Irak - mikä se sitten onkaan - kulkee kohti Saudi-Arabian mallia.
Kun Saddam Hussein istui kiinniottonsa jälkeen suu auki amerikkalaislääkärin tutkittavansa, oli hän yhtä voimaton kuin suomalainen asiakas hammaslääkärin tuolissa. Videokuvien psykologinen vaikutus arabimaailmassa oli, että länsimiehittäjä nöyryyttää entistä arabijohtajaa jonka se oli kyseenalaisin perustein savustanut vallasta. Tämän ansiosta vapaaehtoisia riittää vastaisuudessakin Irakiin.