Bagdadin tarkoin vartioidussa keskustassa alkoi keskiviikkona oikeudenkäynti Irakin vallasta syöstyä presidenttiä Saddam Husseinia vastaan, tiettävästi yhdessä hänen entisistä palatseistaan. Oikeudessa Saddam joutuu vastaamaan lähes neljännesvuosisataisen valtakautensa aikana tekemistään julmuuksista, ja hänet saatetaan tuomita kuolemaan.
Syytteitä on riittämiin: Dujailin shiiakylässä tehty verilöyly, jossa lähes 150 kyläläistä tapettiin, Halabjan kurdikylän noin 5 000 asukkaan kaasuttaminen kuoliaaksi, Irakin ja Iranin lähes vuosikymmenen kestänyt sota, Kuwaitin miehitys ja shiiojen vastarinnan julma kukistaminen Persianlahden sodan jälkeen.
Saddamin puolustusasianajajana toimii äskettäin nimitetty irakilainen juristi; vapaaehtoiset kansainväliset tähtiasianajajat Saddamin lähipiiri on torjunut.
Puolueeton
oikeudenkäynti?
Miehitysjoukkoja johtava Yhdysvallat ja Irakin nykyjohto pitävät tärkeänä, että oikeudenkäynnin puitteet ovat lailliset. Oikeutta jakaa irakilainen erikoistuomioistuin, jonka miehityshallinto perusti joulukuussa 2003.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä oikeusprosessiin. Saddamin itsensä uskotaan kiistävän tuomioistuimen oikeusvallan ja vetoavan siihen, että hänellä on ollut syytesuoja kaikkien syytteissä esiin nostettujen tapahtumien aikana Irakin tuolloisen perustuslain mukaan.
Arvostelijoiden joukkoon on liittynyt myös saksalainen YK-tuomari Wolfgang Schomburg, joka osallistuu entisen Jugoslavian ja Ruandan sotarikoksia käsitteleviin tuomioistuimiin. Hänen mukaansa Saddamin oikeudenkäyntiin näyttää liittyvän piirteitä "voittajan oikeudesta".
Niin ikään ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kyseenalaistaa tuomioistuimen puolueettomuuden. Järjestön mukaan tuomioistuimen riippuvaisuus Yhdysvaltain tuesta ja rahoituksesta murentaa sen uskottavuuden puolueettomana oikeusistuimena.
Amnesty International on lähettänyt tarkkailijoita seuraamaan oikeudenkäyntiä varmistuakseen oikeudenkäynnin tasapuolisuudesta ja siitä, että myös Irakin ihmisoikeusrikosten uhrit saavat vihdoin oikeutta.
Järjestö muistutti myös, ettei kansainvälisissä rikostuomioistuimissa jaeta kuolemantuomioita raskaimmistakaan mahdollisista rikoksista. Saddamiakaan ei järjestön mielestä tulisi tuomita kuolemaan.