Sadattuhannet ranskalaiset osoittivat lauantaina ympäri maata mieltään uutta työlakia vastaan. Mielenilmaukset alkoivat jo aamusta pienissä maaseutukaupungeissa, mutta suurin voimanosoitus järjestettiin Pariisissa.
Ammattiyhdistysjohtajat odottivat jopa 1,5:tä miljoonaa ihmistä mielenosoituksiin, joita järjestettiin kaikkiaan yli 150. Alun perin opiskelijoiden ja nuorten vastarintaliikehdintään osallistui lauantaina myös vasemmistopuolueiden ja ammattiliikkeen jäseniä.
Kaksi viikkoa jatkuneilla mielenosoituksilla vastustetaan pääministeri Dominique de Villepinin ajamaa työlakiuudistusta, jonka mukaan alle 26-vuotiaat työntekijät voidaan irtisanoa ensimmäisen kahden vuoden aikana koska tahansa ilman syytä.
Lain kannattajien mukaan se rohkaisee työnantajia palkkaamaan uutta väkeä. Arvostelijoiden mukaan se kohtelee nuoria työnhakijoita kuin "paperinenäliinoja, jotka voidaan käytön jälkeen heittää roskiin".
Työttömyys on kuuma poliittinen kysymys Ranskassa, jossa 9,6 prosenttia työikäisistä on ilman töitä. Nuorisotyöttömyyttä on keskiarvoon verrattuna kaksinkertaisesti ja joillakin köyhillä esikaupunkialueilla se on jopa 50 prosenttia.
Pariisissa torstaina pidetty mielenosoitus päättyi väkivaltaisuuksiin, minkä vuoksi poliisi kehottikin lauantaina marssireitillä olevia pariisilaiskauppiaita sulkemaan liikkeensä. Poliisi keräsi kaduilta myös kaiken irtaimen romun ja kivenmurikat, joita mielenosoittajat voisivat heittää mellakkapoliisia kohti.
Liikehdintä on ajanut pääministeri Villepinin ahtaalle. Perjantaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan lähes 70 prosenttia ranskalaisista vastustaa lakia, jonka toteuttaminen on kunnia-asia pääministerille.
Protestien laajentuessa Villepin näyttäisi kuitenkin harkitsevan myönnytyksiä, kertoivat pääministerin tavanneet eri yliopistojen rehtorit.
"Kysyimme häneltä onko hän valmis tekemään jotain tilanteen purkamiseksi. Hän ei kertonut mitä hän voisi tehdä, mutta hän näytti olevan valmis kuuntelemaan ja valmis johonkin merkittävään eleeseen", sanoi rehtori Yannick Vallee.
Ranskan 84:stä yliopistosta lähes 60 on ollut kiinni tai toiminut opiskelijoiden liikehdinnän takia säästöliekillä.