Sadat tuhannet suomalaiset tekevät yli puolet työajastaan työtä ulkona tai muuten kylmässä. Työterveyslaitoksen mukaan kylmyys on melun jälkeen toiseksi yleisin työympäristön fysikaalinen haittatekijä.
Eniten kylmyydestä on haittaa maa- ja metsätöissä, kuljetus- ja puhtaanapitohommissa ja vesillä. Kylmyys kangistaa myös teollisuustöissä, jos työntekijän suojauksesta ei ole huolehdittu kunnolla.
- Erityisen hankalia ovat sähkölinjojen ja tietoliikenneyhteyksien huolto-ja korjaustyöt. Samoin pelastustehtävissä olevat sukeltajat, pintapelastajat ja palomiehet altistuvat äärimmäiselle kylmyydelle, Työterveyslaitos muistuttaa.
Jos ihminen sairastaa käsien tai jalkojen verenkiertohäiriöitä tai sepelvaltimotautia, vaikeaa verenpainetautia, vaikeita nivel- tai lihasoireita tai eturauhasvaivoja, hänen voi olla vaikeaa selvitä kylmässä.
Kylmä kohottaa verenpainetta ja kuormittaa sydäntä. Raskaassa työssä hengityselimistö jäähtyy ja hengitystiet voivat supistua. Vettä tai muuta nestettä pitäisi juoda kylmässä normaalia enemmän, koska energiankulutus lisääntyy, hengityksen mukana poistuu kosteutta ja pissalla täytyy käydä usein.