Sadat suomalaiset nuoret aloittavat vuosittain kokonaisen yliopistotutkinnon suorittamisen ulkomailla. Muualle lähtemällä voi välttää pääsykokeisiin pänttäämisen ja saada rutkasti kansainvälistä kokemusta.
Ensi syksynä ulkomaille mielivän kannattaa valpastua jo lähiaikoina, koska haku eri maiden yliopistoihin ja korkeakouluihin on jo menossa tai alkaa pian.
Useimmat ulkomaille moneksi vuodeksi lähtevät suuntaavat Britanniaan. Kelan tilastojen mukaan maassa oli viime vuonna yli 1 600 opintotukea saavaa suomalaista. Toiseksi suosituin kohde on Ruotsi, jossa kokonaista tutkintoa puurtaa hieman yli tuhat opiskelijaa.
Saksan yliopistot ja korkeakoulut ovat houkutelleet yli 300 ja Yhdysvaltoihin saakka on matkannut 277 suomalaista nuorta. Viidenneksi suosituin maa on Viro, jossa tutkintoa ahertaa 233 suomalaista.
- Ulkomaille lähdön syitä on monia. Todella paljon lähdetään sen vuoksi, että ulkomailla on joku sellainen opiskeluala tai suuntautuminen, jota ei voi Suomessa opiskella tai siellä on mainetta niittänyt opinahjo tai opettaja, kertoi tiedotustoimittaja Jenny Antonen kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta Cimosta.
- Ruotsiin taas voi hakea papereilla moneen paikkaan ja välttää näin valintakoestressin. Monesti Ruotsiin haetaan myös varoilta, eli ensiksi luetaan täällä pääsykokeisiin.
Ulkomaille opiskelemaan lähtöä suunnittelevan kannattaa sukeltaa ensimmäiseksi internetiin Cimon sivulle osoitteeseen www.maailmalle.net.
Haku Britanniaan menossa
Haku Britannian yliopistoihin ja korkeakouluihin ensi syksyksi on jo menossa, ja ensimmäinen vaihe eli niin kutsuttu a-reitti päättyi jo tammikuussa. Parhaillaan käynnissä on haku taideaineita tarjoaviin opinahjoihin.
- A-reittiin kuuluviin oppiaineisiin on käynnissä myöhäishaku kesäkuun loppuun saakka eli edelleen voi hakea. Oppilaitokset päättävät itse, vieläkö he käyvät hakemuksia läpi. Aika monet tekevät niin, kertoi informaatikko Jari Ingerttilä British Councilista, josta saa tietoa Britanniaan hakemista.
Suurimpaan osaan Britannian yliopistoista ja korkeakouluista haetaan vain papereilla. Todistusten lisäksi hakijan pitää laittaa mukaan selvitys siitä, miksi hän haluaa opiskelemaan tiettyä alaa.
Useimmat suomalaiset aloittavat Britanniassa media-alan opinnot. Myös taloustieteet ja psykologia houkuttelevat vuosittain lukuisia nuoria.
Ruotsin opinahjoihin hakeminen päättyy 15. huhtikuuta. Pääsykokeita Ruotsissa ei yleensä järjestetä, vaan opiskelemaan pyritään usein pelkkien todistusten perusteella.
Suurimpaan osaan koulutusohjelmista haetaan keskitetysti niin kutsutun VHS:n kautta, mutta joihinkin paikkoihin haetaan suoraan oppilaitoksiin.
Lisätietoja Ruotsiin hakemisesta löytyy internetistä, osoitteesta http://www.vhs.se. Hakuoppaita saa myös Cimosta ja Ruotsin suurlähetystöstä Helsingistä.
Projektisihteeri Kira Andersson Cimosta kertoo, että suomalaiset opiskelevat Ruotsissa usein humanistisia aineita, talous- tai oikeustieteitä.
- Viroon puolestaan haetaan suoraan oppilaitoksiin. Yliopistojen koulutusohjelmiin on haku yleensä touko-kesäkuussa, Andersson sanoi.
Saksaan opiskelemaan mielivien kannattaa kääntyä Helsingissä sijaitsevan Saksan suurlähetystön puoleen ja Yhdysvaltaan ja Kanadaan hinkuvat saavat tietoja Fulbright Centeristä, joka löytyy internetistä osoitteesta www.fulbright.fi.