Sadat suomalaislapset saavat päivittäin kasvuhormonipistoksia pituuskasvunsa vauhdittamiseksi. Usein myös rasvan osuus kehossa pienenee hormonihoidon aikana.
Tavallisesti piikityksiin on syynä kasvuhormonin puute tai elimistön kyvyttömyys hyödyntää omaa kasvuhormonia.
Joillain lapsilla hormonitoimintaa voi häiritä sädehoito tai kirurgia, mutta usein hormonihäiriöiden syy jää epäselväksi.
- Esimerkiksi aivolisäkkeen toimintaa säätelevissä perintötekijöissä saattaa olla geenipoikkeamia, mutta emme vielä osaa selvittää kaikkia geneettisiä muutoksia tai niistä ei ole tietoa käytettävissä, sanoo dosentti Marja-Terttu Saha Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Neuvolan tai kouluterveydenhoidon pitäisi puuttua selvästi keskiarvosta poikkeaviin kasvukäyriin. Jos lapsen hidastuneelle kasvulle ei löydy syytä esimerkiksi suoliston tai kilpirauhasen sairaudesta, selvitetään usein juuri kasvuhormonihoidon tarve.
Marja-Terttu Sahan mukaan lapsipotilaat sietävät kasvuhormonia hyvin. Laboratoriotutkimusten seuranta on hoidon aikana tärkeää, jotta vältetään mahdollinen diabeteksen puhkeaminen.