Sadat bus­si­vuo­rot vaa­ras­sa

Valtion ensi vuoden budjetti ei lupaa hyvää maaseudun linja-autoliikenteelle. Runkoliikenteen ostoon tarkoitettu summa on ensi vuodeksi pienenemässä miljoonalla. Pohjois-Pohjanmaalla 50:tä linja-autoreittiä uhkaa lakkautus.

Helsinki–Oulu-pikalinjan kuljettaja Hannu Turunen ei saanut perjantaina Vaalan ABC:ltä kyytiinsä yhtään matkustajaa.
Helsinki–Oulu-pikalinjan kuljettaja Hannu Turunen ei saanut perjantaina Vaalan ABC:ltä kyytiinsä yhtään matkustajaa.
Kuva: Petri Hakkarainen

Valtion ensi vuoden budjetti ei lupaa hyvää maaseudun linja-autoliikenteelle. Runkoliikenteen ostoon on käytössä rahaa tänä vuonna 27,3 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi summa on pienenemässä miljoonalla. Alan kustannukset ovat nousseet rajusti.

Ostomäärärahat käytetään vuoroihin, jotka eivät kannata pelkillä lipputuloilla. Reittien kilpailutuksesta vastaavissa lääninhallituksissa on laskettu, että ensi vuonna on lopetettava yli 300 linja-autovuoroa.

Ilman lisärahoitusta bussiliikenne voi loppua jopa 500 reitiltä.

Liikennesuunnittelija Ari Hoppania Oulun lääninhallituksesta kertoo, että suurin osa liikennöitsijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista on katkolla kesäkuussa. Puolensataa vuoroa on vaarassa loppua.

"Lopetettavat reitit yritetään valita niin, että vahinkoa syntyy mahdollisimman vähän. Selvää on, että kunnille tulee yhä suurempi vastuu asukkaidensa liikkumisen järjestämisessä."



Kuntia mottiin


Linja-autoliiton Pohjois-Suomen aluepäällikkö Jukka Haavikko tähdentää, että isojen asutuskeskusten välinen liikenne ei ole vaarassa. Sen sijaan pienien kuntakeskusten ja kuntien sisäinen liikennöinti voi vähentyä merkittävästi.

"Sellaisiakin reittejä on vaarassa, joissa sentään on kohtalaisesti matkustajia. Kesäisin muutamat kunnat ovat jo olleet täysin ilman julkisen liikenteen yhteyksiä. Näitä voi nyt tulla lisää. Vuorojen karsinta tietää myös lisää mutkia matkaan ja pidentyviä odotteluaikoja."

Haavikko harmittelee sitä, että Helsingin, Turun ja Tampereen bussiliikenteen lisärahoitus tehdään maaseudun vuorojen kustannuksella.

"Joukkoliikenteelle pitäisi antaa lippujen hinnan kautta kilpailuetua. Sitä kautta saataisiin lisää matkustajia. Uskomme kuitenkin vielä, että valtio osoittaa lisää rahaa reittien ostoon."

Hallintokokeiluaan toteuttavassa Kainuussa maakunta hoitaa itse bussivuorojen rahoituksen. Suunnittelija Martti Juntunen ei osaa arvioida lakkautettavien reittien määrää, mutta pelkää kuntien vastuun kasvavan.

"Peruspalvelutaso on julkisessa liikenteessä määritelty meillä niin, että kuntakeskuksista pitää päästä Kajaaniin ja takaisin saman päivän aikana. Kuntien välillä ja sisällä julkisen liikenteen varassa kulkeminen voi sen sijaan olla melko vaikeaa."

Kainuussa yritetään saada säästöjä matkojen järjestelmällisellä yhdistelemisellä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen asiakkaiden kyydeistä mahdollisimman suuri osa hoidetaan reittiliikenteellä.

"Kustannusten nousu on ollut linja-autoliikenteessä niin huomattavaa, että kyllä tulevaisuus hieman huolettaa", Juntunen toteaa.

Hallitusohjelmassa todetaan, että bussiliikenteellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja että bussiliikennettä edistetään ympäristöystävällisenä kulkumuotona. Linja-autoliiton toimitusjohtajan Heikki Kääriäinen ei ole vakuuttunut hallituksen tahdosta.

"Tieliikenteeltä peritään veroja 7 miljardia vuodessa ja bussiala maksaa valtiolle jo polttoaineestakin 50 miljoonaa euroa valmisteveroa. Valmisteveron palautus auttaisi kustannuskriisissä olevia yrityksiä ja vähentäisi matkalippujen hintojen korotuskierrettä."

Veronpalautuksen ohella linja-autoalan kannattavuutta on esitetty parannettavaksi arvonlisäveron poistolla ja sosiaaliturvamaksun alentamisella. Ehdotukset on torjuttu.

Ilmoita asiavirheestä