"Rihcama-cammiot, eli muut puodit, ei pidä Sunnundaina ja Juhlapäiwinä awattaman, myymisen tähden." Näin määräsi Ruotsin valtakunnan vuoden 1734 laki. Lainsäätäjä tuomitsi niin sanotun Pahantegon Caaren 3. luvussa sunnuntaityön tiukasti luokittamalla teon "kirouxiin ja Sabbatin ricoxeen".
"Se cuin teke jongun ricoxen Sunnundaina eli Juhlapäiwinä, kellon neljän lyömän wälillä aamulla, ja yhdexän lyömän ehtolla; tehkön sackoa kymmenen talaria Sabbatin ricoxesta, ja teostans erittäin", tuolloinen lainkaari kirjaa rajoitukset ja rangaistukset rikoksentekijöille.
Kyseinen laki tuli siis voimaan 275 vuotta sitten.
Ruotsi ehti vapauttaa kaupan jo 1972, mutta Suomessa kauppa on edelleen varsin säädeltyä. Holhouksen heikentämistä on ajanut etenkin kokoomus. Silti jopa hallitus vaikuttaa olevan asiassa vielä loppusuorallakin yllättävän hajallaan.
Vaikka kilpailua ja kuluttajien tarpeita ja valinnanvapautta muissa yhteyksissä korostetaankin, poliitikot onnistuivat jarruttamaan päätöksentekoa kokonaisen vuoden senkin jälkeen, kun päätekijät Palvelualojen ammattiliitto (PAM) ja Suomen Kaupan Liitto olivat jo saaneet muutoksen peruslinjoista sovun aikaan.
Ovet auki
parhailla paikoilla
Uusi liikeaikalaki odottaa eduskunnan viimeistä nuijaniskua ensi keskiviikkona.
Laki on historiallinen, sillä se sallii ensi kertaa Suomessa sunnuntaikaupan läpi vuoden, juhlapyhiä lukuunottamatta.
Toinen suuri muutos on se, että alle 400 neliön liikkeet saavat luvan pitää ovensa auki vaikka ympäri vuorokauden. Nämä liikkeet työllistävät kymmenesosan koko kaupan henkilökunnasta.
"En usko, että kovin nopeasti tulee yöllä auki olevia kauppoja. Suomi ei ole ihan vielä kypsä siihen", toimitusjohtaja Juhani Pekkala Suomen Kaupan Liitosta vaimentaa niin odotuksia kuin pelkojakin.
Vapautus tulleekin näkymään alkuun vain vilkkaissa keskustoissa, missä alle 400 neliömetrin kokoiset ruokakaupat lykkäävät kiinnimenoaan kello 22-23:een.
Suomalaisista
puolet kannattaa
Kaikilla on kaupan aukioloajoista oma mielipiteensä, sillä olemme kaikki kaupan ammattilaisia. Joka päivä peräti kaksi miljoonaa suomalaista käy ostoksilla.
Tiukkaa linjaa aukioloajoissa puolustavat vetoavat etenkin uskontoon mutta myös kulutuksen turhuuteen. Muutoksen varoitetaan myös edistävän ympärivuorokautista yhteiskuntaa, myyjien turvattomuutta ja ilmastonmuutosta. Lisäksi sunnuntaiaukiolon ennakoidaan keskittävän kauppaa, nostavan hintoja ja kaatavan erikoisliikkeitä.
Uhkakuvista huolimatta asiakkaat äänestävät hitaasti mutta varmasti jaloillaan. 51 prosenttia suomalaisista pitää nyt päivittäistavarakauppojen ympärivuotista sunnuntaiaukioloa tarpeellisena, kertoo kertoo tns gallupin tuore tutkimus.
Lähes joka kolmas kävi viime kesänä säännöllisesti sunnuntaisin kaupassa. Kasvua oli kolme prosenttia vuodesta 2008.
Vähittäistavaraliikkeiden sunnuntaimyyntiä sen sijaan kannattaa vasta 45 prosenttia vastaajista.
Kauppa on toiseksi suurin työllistäjä Suomessa. Kun aukioloaikoja lisätään, pelkästään päivittäistavarakaupassa syntyy noin 1 000 henkilötyövuoden lisätarve, Pekkala ennakoi. Käyttötavarakaupassa työvoimatarve riippuu enemmän suhdanteista.
Vaikka palkkamenot nousevat, muutoksesta ei aiheutuisi lisää kustannuksia. Tavaravirrasta tulee tasaisempaa ja jopa tuoreempaa, Pekkala visioi muutoksen tuovan pelkästään parannuksia.
"Kuljetukset tehostuvat, hävikki pienenee ja koko logistiikka tulee helpommaksi, kun ollaan auki ympäri viikon. Siitä syntyy säästöjä." Jopa kuljetusten ruuhka-ajat voidaan kiertää paremmin.