Siellä se viuhuu, Suomen lahja raekuurojen ja ötökkäparvien vaivaamalle maailmalle. Helsingin Kumpulassa, korkealla kaupungin yllä, pyörii Vaisalan uusi säätutka yliopiston tiloissa. Se osaa erottaa toisistaan erilaiset ilmassa leijailevat osaset. Tutka piirtää joka viides minuutti 200 kilometrin säteeltä tarkan sääkuvan.
Aiemmin säätutkalla vain havaittiin sadepilviä, mutta uuden sukupolven tutka osaa erottaa myös sateen laadun sekä seuloa väärät hälytykset, kuten hyönteis- ja lintuparvet, joukosta. Monitorilla erot näkyvät erivärisiksi merkittyinä pilvinä.
-- Tämä on kaksoispolarisaatiotutka, se siis lähettää signaalia vaaka- ja pystytasossa, selvittää Vaisalan meteorologi Heikki Pohjola.
Tutkalla saadaan ilmassa liikkuvista osasista kolmiulotteinen kuva. Kun aiemmin sateen laatua piti arvailla yhdessä maa-asemilta saadun tiedon kanssa, nyt tutka kertoo tarkasti, sataako vettä, rakeita, lunta vai räntää.
-- Raekuurot kiinnostavat etenkin lentoliikennettä. Teemme yhteistyötä myrskybongarien kanssa, kun kehitämme tutkaa. He saavat meiltä tutkakuvaa ja kertovat, satoiko myrskypaikalla rakeita, Pohjola selvittää.
Myös muille häiriölähteiden erittelylle on käyttöä. Esimerkiksi maanviljelijät arvostavat tietoa saapuvista hyönteisparvista.
Säätutkien, kuten muidenkin säänennustuslaitteiston, kysyntä kasvaa maailmalla. Osasyyllinen on ilmastonmuutos. Säätutkia on maailmalla noin 2 000 kappaletta, Suomessa Ilmatieteen laitoksella on koko maan kattava kahdeksan tutkan verkko. Tutkakaupan vuosittainen arvo on noin 100 miljoonaa euroa, ja Vaisala toivoo uuden sukupolven laitteillaan pääsevänsä kiinni markkinaan.
Jos säätutkan haluaa omakseen, sellaisen voi hankkia noin miljoonalla eurolla. Tutka kannattaa sijoittaa mäelle ja vielä mielellään tornin päälle, jotta siitä saisi kaiken hyödyn irti. Maailmalla tutkia on paljon myös yksityiskäytössä, etenkin amerikkalaisilla tv-asemilla.