Tunne merkittävän aikakauden päättymisestä täytti sunnuntaina Kaarlin kirkon Tallinnassa, kun presidentti Lennart Meren arkku Viroon sinimustavalkeaan lippuun peitettynä kannettiin kirkosta hiljaisen urkumusiikin säestyksellä. Pihalla musiikki vaihtui Narvan marssiksi, joka tunnetaan surumusiikkina myös Suomen valtiollisista hautajaisista.
Kirkolta matka jatkui Kadriorgin kaupunginosassa sijaitsevan presidentin virka-asunnon pihalle ja sieltä vielä Tallinnan kuuluisalle hautausmaalle Metsäkalmistoon.
Katujen varsilla Merelle oli viimeisiä tervehdyksiä jättämässä useita kymmeniä tuhansia virolaisia mutta myös monia kaupungissa vierailleita suomalaisturistejakin.
Tulevaisuudenuskoa
Sunnuntai oli Virossa valtiollinen surupäivä. Liput olivat siksi puolitangossa kaikkialla maassa. Niin virolaisten kuin ulkomailta tulleiden poliitisten johtajien ja Meren ystävien kasvoilta saattoi lukea kaipausta, mutta päivän aikana kuulluista puheista heijastuivat toisenlaisetkin tunteet: kiitollisuus Meren elämäntyöstä ja tulevaisuudenusko, jota edesmennyt presidentti itse kykeni valamaan maanmiehiinsä silloin, kun Viro eli vaikeimpia aikojaan.
Meri oli poikkeusihminen, monipuolinen kyvyiltään, ja hänen henkilöään ja työtään arvioitiin erilaisin kuvauksin.
Muistojumalanpalveluksessa saarnan pitänyt Viron arkkipiispa Andres Põder luonnehti Merta profeetaksi, joka sai kutsun tehtäväänsä. "Hän näki enemmän kuin muut, hänellä oli sanottavaa. Hän oli näkijä ja lähetyssaarnaaja samassa persoonassa", arkkipiispa sanoi.
Ei protokollan mies
Viron nykyiselle presidentille Arnold Rüütelille Meri oli tutkimusmatkailija ja seikkailija, samalla karismaattinen persoona ja levoton etsijä.
"Meri uskoi yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa historian kulkuun ja pienten maiden erityiseen osaan tämän päivän maailmassa", Rüütel totesi Kadriorgin linnan pihamaalla, ennen kuin mustien autojen saattue lähti kohti Matsäkalmiston hautausmaata.
Ruotsin entisen pääministerin Carl Bildtin mielestä Meri taas oli Viron presidentti jo ennen kuin hän siihen virkaan edes virallisesti nousi. Meren ystäviin kuulunut Bildt luonnehti myös Meren toimintatapoja poikkeuksellisiksi.
"Hänen sanansa olivat harvoin klassisen diplomatian mukaisia. Hän tuskin oli virallisen protokollan mies. Mutta historian suuret linjat hän tiesi paremmin kuin kukaan meistä."
Parasta virolaista
Muistojumalanpalvelus pidettiin Kaarlin kirkossa siksi, että kyseessä oli Meren vanha kotiseurakunta. Pieni maa, jonka hengissäsäilymisessä kulttuurilla on ollut valtava merkitys, näytti muistotilaisuudessakin parastaan: Kirkossa kuultiin maailman eturivin nykysäveltäjiin kuuluvan Arvo Pärtin musiikkia, muun muassa teos nimeltään "Lennartille".
Ulkomailla vuosia asunut Pärt oli itsekin mukana tilaisuudessa.
Muihin maineikkaisiin esiintyjiin kuuluivat esimerkiksi Viron filharmoninen kamarikuoro, vanhan musiikin orkesteri Hortus Musicus sekä kapellimestari Eri Klas ja kuoronjohtaja Tõnu Kaljuste. Muistopuheen Merelle piti kirjailija Jaan Kross.
Muistojumalanpalvelukseen osallistuivat vain kutsutut vieraat, mutta kirkon lähelle Vapauden aukiolle oli pystytetty kaksi suurta valkokangasta, josta tilaisuutta saattoi katsoa suorana lähetyksenä. Valtaosa Tallinnan ja muun Viron asukkaista seurasi lähetystä kotitelevisioistaan.
Venäjältä suurlähettiläs
Meren elämäntyölllään saavuttamasta arvostuksesta kertoi se ulkomaisten arvovieraiden joukko, joka Tallinnaan oli saapunut. Suomesta presidenttejä tuli peräti kolme, tasavallan presidentti Tarja Halosen ohella Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto. Kolmen presidentin troikka pantiin Virossa arvostavasti merkille.
Latviasta hautajaisiin saapui presidentti Vaira Vike-Freiberga sekä hänen edeltäjänsä Guntis Ulmanis, Liettuasta presidentti Valdas Adamkus, pääministeri Algirdas Brazauskas ja itsenäisyystaistelun näkyviin hahmoihin kuulunut nykyinen europarlamentaarikko Vytautas Landsbergis. Islannistakin paikalla oli presidentti, Olafur Ragnar Grimsson.
Moni vieraista oli Meren tuttuja ja ystäviä niiltä vuosilta, kun Viro kamppaili saadakseen itsenäisyytensä takaisin, esimerkiksi Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt ja Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen. Ruotsin nykyisen hallituksen ministereitä ei hautajaisiin osallistunut.
Venäjän edustajana muistojuhlallisuuksissa oli maan Viron-suurlähettiläs, mikä todennäköisesti kielii enemmän maiden nykyisistä viileistä suhteista kuin erityisesti Mereen liittyvistä tuntemuksista.
Suomi-yhteys esillä
Lennart Meren ja Suomen läheinen suhde tuli sunnuntaina esiin monessakin yhteydessä, esimerkiksi suorana televisioidun hautajaislähetyksen selostuksissa. Lähetyksessä luettiin internetissä olevan Meren surunvalittelukirjan viestejä, joukossa myös suomalaisten lähettämiä.
Kadriorgin linnan pihalla pitämässään vironkielisessä puheessa presidentti Halonen arvioi Merta suomalaisnäkökulmasta kiehtovaksi sukulaiseksi, kosmopoliitiksi ja taiteilijaksi.
"Lennart Meri oli ihminen, joka pystyi kääntämään elämässään kohtaamansa vaikeudet vahvuuksiksi omassa persoonallisuudessaan ja kannustaessaan kanssaihmisiään."