Oulu
Rakennusalan harmaan talouden osuus on noin kymmenen prosenttia koko harmaan talouden yhteiskunnalle aiheuttamasta vuosittaisesta noin 2,5 miljardin euron nettotappiosta. Jos tuo summa saataisiin perittyä kokonaisuudessaan, valtio pystyisi liki kaksinkertaistamaan kunnille maksamansa sosiaali- ja terveyspuolen valtionosuudet nykyisestä 2,7 miljardista eurosta tai lisäämään reilusti rahaa esimerkiksi lapsilisiin, joihin käytetään tänä vuonna 1,4 miljardia euroa, poliisitoimeen (541 miljoonaa euroa) tai perustienpitoon (606 miljoonaa euroa).
"On selvää, että emme tule koskaan saamaan kaikkia noita vero- ja sotumaksuja, mutta silti niiden takaisin perintää kannattaisi tehostaa kaikin mahdollisin keinoin. Voisi kuvitella, että oikeilla rakenteellisilla muutoksilla saataisiin yksinomaan rakennusalalta kerättyä useita kymmeniä miljoonia euroja lisää verotuloja ja sotumaksuja", sanoo valtiovarainministeriön harmaan talouden erikoisasiantuntija, projektipäällikkö Markku Hirvonen.
Rakennusalan suuret yritykset ovat jo omaksuneet kiitettävästi sähköisen kulunvalvonnan. Ne vaativat myös aliurakoitsijoiltaan poikkeuksetta ennakkoperintärekisteriotteen, verovelkatodistuksen ja LEL-maksutodistusta. Markku Hirvonen lisäisi tehoa myös käänteisellä arvonlisäjärjestelmällä, mutta sitä vastaan nikotellaan myös rakennusteollisuudessa. Pääurakoitsijat pelkäävät, että ne joutuisivat aliurakoitsijoidensa verojen maksumiehiksi.
"Kun alalle on pesiytynyt aliurakoitsijoita ja rakentajia, jotka pesevät huumekaupoissakin hankittuja rahojaan, muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kiristää verojen ja sotumaksujen perintää. Ennakkoperintärekisteriote, verovelkatodistus ja LEL-maksutodistus eivät yksin takaa vielä mitään, koska usein nämä koijarit tulevat markkinoille uudella pöytälaatikkoyhtiöllä, jolla rasitteita ei ole", Hirvonen selvittää.
Tuhansia tyhjennetty
Verottaja on Markku Hirvosen mukaan huolestunut myös saattohoitoilmiöstä, jossa konkurssikypsä yritys annetaan ammattimaisille saattohoitajille ja jompi kumpi maksaa siitä riippuen kuinka paljon yrityksessä on rahaa tai realisoitavaa omaisuutta. Vastuuhenkilöt vapautetaan vastuista, jolloin he pystyvät aloittamaan uutta toimintaa.
"Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Asko Vathen tutki opinnäytetyönään 33 saattohoitoyritystä. Niillä oli halussaan 1 200 yhtiötä, joista vain 190 oli konkurssimenettelyn kohteena. Kun yritykset on saatu riittävän velkaisiksi, kenelläkään velkojalla ei ole intressiä hakea niitä konkurssiin ja jos onkin, konkurssit raukeavat varojen puutteessa Viralliset konkurssiluvut eivät siis anna oikeaa kuvaa ongelman laajuudesta. Ongelmayrityksiä on kaikkiaan tuhansia ja yrittäjiä satoja", sanoo Hirvonen.
Rakennusalallakin kertakäyttöyrityksiä käytetään kuittikaupan osapuolina ja niiden kautta maksetaan pimeät palkat. Niille jää velat ja vastuut samanaikaisesti, kun yrittäjät jatkavat toimintaa uudella yrityksellä. Oma ilmiönsä ovat pimeät alihankkijayritykset, joilla on työntekijöinä vakioporukkaa, joka ei välttämättä edes tiedä työnantajansa nimeä.
Työvoima merkitään uusissa kohteissa aina uuden yrityksen palvelukseen ja pimeät palkat peitetään tekaistuilla aliurakkalaskuilla, jotka ostetaan tähän toimintaan erikoistuneilta yrityksiltä. Niille maksetaan laskun loppusummasta 5-10 prosentin provisio.
"Tämä on varsin pitkälle kehittynyttä ja organisoitua toimintaa, jossa on erilaisia toimijoita erilaisissa rooleissa. Toiminta on yleensä kaikille osapuolille paitsi verottajalle erittäin kannattavaa. Tämä tekee sen, että rakennusalalla rehelliset yritykset ovat erittäin kitkeriä kilpailuedellytystensä heikentämisestä", Markku Hirvonen toteaa.