Uskonnoton surujuhla on yleensä kirkollisen siunaustilaisuuden kaltainen. Varsinkin kappelissa pidettävään maalliseen saattohetkeen kuuluu perinteisesti musiikkia, saattopuhe, kukkatervehdykset ja paljon tunnetta.
"Myös musiikiksi valitaan useimmiten hyvin perinteisiä, surujuhlan luonteeseen sopivia kappaleita. Saattopuheeseen ei vain sisälly uskonnollisia piirteitä", kertoo Oulun vapaa-ajattelijoiden juhlapuhuja Jouko Saksio.
Saksio on puhunut perheen uskonnottomissa juhlissa nimiäisistä hautajaisiin. Ensimmäisen saattopuheensa Saksio piti hautajaisissa vuonna 1996.
Maallisetkin saattohetket pidetään yleensä kappelissa.
Saksio kertoo valmistautuvansa saattopuheeseen papin tavoin. "Pyrin yleensä varaamaan aikaa omaisten jututtamiseen pari tuntia, jolloin käymme läpi edesmenneen henkilön elämää."
Saksion puheeseen sisältyy yleensä enemmän henkilön elämäntarinaa kuin yleistä pohdiskelua elämästä ja kuolemasta. "Kun heti alussa lähtee kuljettamaan tarinaa, kuulijat virittyvät siihen ja ehkä unohtavat hetkeksi tilanteen herkkyyden."
Ensimmäisen oman hautajaissuunnitelmansa Saksio teki jo viitisentoista vuotta sitten. "Musiikkivalinnat ovat ainakin vaihdelleet. Uusimmassa versiossa alkukappaleena on Jean Sibeliuksen Tuonelan joutsen ja puheen jälkeen mieskuoro Huutajien versio Aleksis Kiven Sydämeni laulusta."