Suomessa rekisteröidyt noin 2 700 säätiötä toimivat kovin kirjavaan tyyliin. Jo aktiivisuudessa on suuria eroja. Siinä missä joku pyörittää laajamittaista, kymmenien miljoonien eurojen liikevaihtoon yltävää toimintaa, jonkun toisen työ on käytännössä hiipunut kokonaan. Osa noudattaa pilkulleen lain henkeä ja kirjainta, osa venyttää jatkuvasti säädösten rajoja. Säätiöiden valvonta on osoittautunut hankalaksi.
Säätiöitä valvova Patentti- ja rekisterihallitus valmistelee parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriölle ehdotusta säätiölain muutokseksi. Ratkaiseva parannus valvontamahdollisuuksiin on PRH:n ehdottama ulkopuolinen uskottu mies säätiöiden hallituksiin. Sellainen olisi tarvittu jo vuosikymmeniä.
Säätiöpääomaa harkitaan nostettavaksi vähintään 100 000 euroon. Nykyinen alaraja on 25 000 euroa. Jos säätiöiden halutaan toimivan kuten niiden ylevät tarkoitusperät kuuluvat, nosto on perusteltu.
Oululaisen Riihi-säätiön rahankäyttöä viranomaiset ovat tutkineet jo pitkään. Ne epäselvyydet vauhdittivat osaltaan säätiölain uudistamisen valmistelua. Säätiön hallituksen puheenjohtaja haastettiin käräjille luottamusaseman väärinkäytöstä epäiltynä. Epäilyjen laajuudesta voi päätellä jotakin siitä, että säätiön hallituksen puheenjohtajan omaisuutta asetettiin rikostutkinnan yhteydessä oikeuden päätöksellä vakuustakavarikkoon noin 2,5 miljoonan euron arvosta.
Moni muukin säätiö on vuosikymmenien varrella joutunut viranomaisten tutkimusten kohteeksi.
Kokonaan oma lukunsa ovat toimintansa lopettaneet säätiöt. Niitä on tarpeetonta roikottaa rekisterissä. Tosiasiallisesti kupsahtaneet säätiöt joutuvatkin piakkoin erityistarkastukseen. Sellaisia on kymmenittäin. Saman kohtalon saisivat kokea myös elämästä hiipuneet yhtiöt, mutta niiden rekisterissä pitäminen on oma kokonaisuutensa. Rekistereitä on joka tapauksessa turha pitkittää tiedolla, joka ei niihin kuulu.
Myös talousrikollisuuden kasvusta huolestunut poliisi haluaa säätiöt parempaan kontrolliin. Poliisin ylin johto tukee valmistelutyötä. Lisäksi PRH on saamassa edustajansa poliisin harmaan talouden seurantaryhmään. Viranomaisten lisääntyvä yhteistyö on tarpeen tilanteessa, jossa myös rikosvyyhdit laajenevat.
Muutosehdotus on niin pitkällä, että se jätetään KTM:lle ennen vuoden vaihdetta. Säädösten kanssa on edettävä sen jälkeenkin rivakasti. Kun epäselvyyksien ehkäisemiseen on ilmeisen tepsiviä keinoja, ne kannattaa ottaa käyttöön.
paakirjoitus@kaleva.fi