Suomi on säätiöiden luvattu maa. Säätiöt saavat käytännössä toimia ilman valvontaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi äskettäin tarkastuskertomuksessaan, että Patentti- ja rekisterihallitus, PRH, on hoitanut sille kuuluvaa valvontatehtäväänsä luvattoman heikosti.
Nykyistä tarkempi valvonta on tarpeen. Säätiöiden toiminnassa on ilmennyt puutteita, joita selvitetään poliisin ja muiden viranomaisten voimin.
Keskustaa lähellä oleva Nuorisosäätiö on keskusrikospoliisin tutkinnassa, kun säätiön parissa epäillään lahjusten ottamista ja luottamusaseman väärinkäyttöä. Säätiö on antanut vaalitukea, vaikka se ei kuulu sen tehtäviin. SDP:tä lähellä oleva Urheiluopistosäätiö sai PRH:lta huomautuksen vaaliavustuksen antamisesta. Oululaisesta Riihi-säätiöstä on taitettu peistä vuosia. Prosessi lähti liikkeelle vasta kun oikeusasiamies huomautti Patentti- ja rekisterihallitusta.
Säätiöiden valvonta on ongelmallista, sillä viranomaisilla on säätiöistä vain vähän tietoa, vaikka niiden hallussa on merkittävästi varallisuutta ja toiminta voi olla miljoonabisnestä. Useimpien säätiöiden toiminta on lisäksi kokonaan tai osittain verovapaata. Säätiölain kummajainen on se, ettei säätiöiden välttämättä tarvitse tehdä veroilmoitusta.
Ruotsissa viranomaiset ovat tiukempia, ja säätiöt tekevät veroilmoitukset. Suomessa järjestelmä perustuu luottamukseen. Tapahtumat säätiöiden ympärillä viime vuosilta osoittavat, että luottamukseen ei aina ole ollut aihetta.
Säätiölain uudistamista harkitaan parhaillaan oikeusministeriössä. Uudistuksella on kiire, sillä avoimessa yhteiskunnassa ei voi olla niin, että verovaroin tuetut yhteisöt eivät tee avoimesti tiliä toimistaan.