Suomalaiset tuomioistuimet pelkäävät kuuden miljoonan euron säästövelvoitteen ruuhkauttavan oikeusjuttujen käsittelyä entisestään ensi vuonna.
Mikäli Suomen hallituksen esittämä valtion säästötavoite hyväksytään eduskunnassa syksyn aikana, tuomioistuimille suunnitellut säästöt kohdistuvat ennen kaikkea käräjäoikeuksien, hovioikeuksien, erityistuomioistuimien ja korkeimman oikeuden henkilökuntaan.
Henkilöstökulut ovat oikeusasteiden suurin yksittäinen kuluerä, joten säästöt löytyvät helpoiten palkkamenoista. Toimitilojen vuokra- ja käyttökustannuksista sekä muista kiinteistä kuluista on vaikeampi leikata. Vaadittuun säästötahtiin ei ehdi tietojärjestelmän uudistus, joka valmistuessaan muutaman vuoden kuluttua kyllä tuo kustannussäästöjä.
Käräjäoikeuksien päälliköiden yhteyshenkilö, laamanni Seppo Karvonen laski Kalevan haastattelussa (22.9.), että jos kuuden miljoonan euron säästö otetaan yksinomaan henkilökunnasta, oikeuslaitoksesta jouduttaisiin vähentämään noin sata henkilötyövuotta vuonna 2015.
Heikossa taloudellisessa tilanteessa säästöt ovat pakollinen paha. Talouskasvun puuttuessa niille ei useinkaan ole vaihtoehtoa.
Hallitus ei voinut muuta kuin päättää valtion menojen karsimisesta viime kevään kehysriihessä. Paineet olivat valtavat muun muassa kansainvälisiltä luottoluokittajilta, jotka halusivat nähdä Suomen etsivän ratkaisuja valtion kulurakenteeseen.
Kululeikkurin on kuitenkin katkottava rönsyjä hallitusti. Yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ei saa vaarantua tai palveluntason oleellisesti huonontua. Tämän on luvannut hallituskin. Toivottavasti se lupauksensa pitää.
Tuomioistuimille mahdollinen väen vähennys tulisi hankalaan saumaan, sillä oikeuslaitokset ovat jo nyt ylityöllistettyjä jo. Eivätkä työt näytä vähenevän. Oikeuskäsittely ruuhkautuu.
Eduskunnan on ymmärrettävä säästöistä päättäessään, että tuomioistuinten pitkät käsittelyajat ovat oikeusturva- ja ihmisoi-keuskysymys. Pahimmillaan käsittely venyy yli Euroopan ihmisoikeussopimuksessa määritellyn kohtuullisen ajan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT ei ole katsonut hyvällä oikeudenkäyntien pitkittymistä Suomessa.
Eräs ratkaisu on tuomioistuinten ja ylityöllistettyjen syyttäjien tehtävien vähentäminen. Pienet rikosasiat voisi käsitellä suppeammalla menettelyllä.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen esitti Kalevassa 14.8. että työtaakka kevenisi jos esimerkiksi rattijuopumus- ja ylinopeusrangaistuksista vastaisi poliisi. Nissinen myös ehdotti, ettei rauenneiden konkurssipesien tutkimiseen tai yksityishenkilöiden välisten kunnianloukkausjuttujen tutkimiseen käytettäisi yhtä paljon syyttäjien työpanosta kuin nykyisin.
Tällöin voisi onnistua myös oikeusministeriön neuvottelukunnan ehdottama käräjäoikeuksien vähentäminen.
Pääkirjoitus