Säästöt syövät alueel­lis­ta­mis­työ­paik­ko­ja

Valtion toimintojen alueellistamisen tielle on noussut monia esteitä, vaikka maakuntajohtaja Pentti Lampisen mukaan alueet ovat painaneet aktiivisesti päälle saadakseen kaivattuja työpaikkoja.

Valtion toimintojen alueellistamisen tielle on noussut monia esteitä, vaikka maakuntajohtaja Pentti Lampisen mukaan alueet ovat painaneet aktiivisesti päälle saadakseen kaivattuja työpaikkoja.

Tummia pilviä taivaalle on tuonut valtion tuottavuusohjelma, joka uhkaa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Oulun alueyksikköön Helsingistä alueellistettavaksi suunniteltuja 34 tutkijan virkaa.

"Pahaksi onneksi valtion tuottavuusohjelma rokottaa ympäristökeskuksen vakansseja 34 kappaletta, eli täsmälleen saman määrän, mikä oli tarkoitus alueellistaa Helsingistä Ouluun. Tässä tullaan sellaiseen yhtälöön, että valtion säästöohjelma syö ne virat, mitä pitäisi alueellistaa", kertoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen johtaja Mauno Rönkkömäki.

Alueellistamistyöryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Risto Volanen rauhoittelee näkemystä. Hänen mukaansa alueellistamislainsäädäntö pitää huolen, että jo päätettyjä kohteita ei leikata pois.

"Valtion tuottavuusohjelma on ihan toinen projekti. Se on kuitenkin kokonaisuutena edistänyt alueellistamista, koska työpaikkojen saaminen ja järjestäminen alueille on halvempaa kuin Helsingissä. Samalla saadaan kilpailukykyisiä keskuksia", Volanen perustelee.

Kaikesta ollaan kiitollisia

Mauno Rönkkömäki ei ole yllättynyt alueellistamisen takapakista, ja näkee tilanteessa jotakin positiivistakin.

"Oulussa tehty työ on tunnustettu valtakunnallisesti ja se ainakin jää käteen hankkeesta. Jos edes jokunen vakanssi tulee, kaikesta saa olla kiitollinen", Rönkkömäki toteaa.

Alueellistamisen myötä oli tarkoitus kasvattaa myös Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen toimintayksiköstä 100 henkilön yksikkö nykyisen 50--70 sijaan.

Vuoteen 2011 mennessä toteutetuksi suunniteltu valtionhallinnon tuottavuusohjelma tarkoittaa kuitenkin Metlan kohdalla sitä, että toimintoja pyritään kehittämään samalla kun henkilötyövuosia ollaan vähentämässä.

Metlan Muhoksen toimintayksikön johtaja Eero Kubin korostaa katsovansa tulevaan luottavaisesti, mutta myöntää pettymyksen. "Esitys tehtiin aikoinaan ajatuksella, eikä se ole mennyt kuten ajateltiin. Meillä on paljon sellaista tehtävää, johon olisi kaivattu lisää resursseja." Pieni lohtu Metlan kohdalla on, että Muhoksen yksikkö on saanut muutamia uusia tutkijoita Metlan sisäisillä järjestelyillä.

Poliittinen paine eduksi

Pentti Lampisen mukaan Oulussa pientä positiivista kehitystä on tapahtunut vain VTT:n osalta. Karvaimpien pettymysten joukossa on Tekes, jonka toinen yksikkö olisi jo etäisyydenkin puolesta sopinut Ouluun.

"Asia kariutui maakuntien tasapäistämiseen. Siinä tilanteessa ei poliitikoilla ollut rohkeutta tehdä päätöstä." Alueellistamisen jarruna ovat olleet myös asenteet ja yksikköjen johtajien penseys.

"Muistan jo alueellistamisen avauskokouksesta, että Stakes oli alunperinkin äärimmäisen vastahakoinen kaikelle alueellistamiselle. Eli jos viraston johto on nihkeä, silloin on hyvin vaikea lähteä asiaa toteuttamaan", Lampinen muistaa.

Asia kuin asia ei etene myöskään silloin, poliittinen paine puuttuu. "Voi ehkä sanoa niin, että hajauttamisen palo on pikkuisen himmentynyt." Valtion työpaikkojen alueellistamisen voittaja on toistaiseksi ollut Hämeenlinna.

"Hämeenlinna on korostunut alkuvaiheessa, mutta muuten alueellistaminen on edennyt tasaisesti kohti pohjoista aikataulun mukaisesti", huomauttaa valtiosihteeri Risto Volanen.

Oulussa ei pettymyksistä huolimatta ole lyöty hanskoja tiskiin, vaan toiveissa on, että seuraava hallitus olisi asiassa ponteva. Myös tavoitteet ovat entiset.

Alueellistamisohjelman tavoitteena on 4000--8000 henkilötyövuoden siirtäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle vuoteen 2015 mennessä.

Ilmoita asiavirheestä