Kalevassa 26.11. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Harri Pöntinen kyseenalaistaa pyöräilyn hyödyt yhteiskunnalle. Haluaisimme pyöräliikenteen etuja valvovana yhdistyksenä oikaista näitä muuallakin usein esiintyviä virheellisiä käsityksiä.
Autoilun ajatellaan olevan yhteiskunnalle niin tuottoisaa, että autoilijat maksavat sekä omat että kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylät. Autoilun suorat verotuotot valtiolle ovatkin noin viisi miljardia euroa vuodessa.
Autoilun tuotoksi ei voida laskea arvonlisäveroa, koska arvonlisävero kerättäisiin samalla tavalla myös autoilusta vapautuvasta kulutuksesta.
Autoilun mahdollisia hyötyjä ajatellen tulee kokonaisuuden kannalta ottaa huomioon myös autoilun aiheuttamat kulut. Valtio ja kunnat käyttävät tienpitoon vuosittain yli kaksi miljardia euroa ja työmatkavähennyksiin yli miljardi euroa. Lisäksi valtion kassasta myönnetään autoiluun liittyviä verotukia joka vuosi yli miljardi euroa.
Yksi autoilun suurimmista kustannuksista ovat kuitenkin tieliikenneonnettomuudet, joista aiheutuu Trafin, Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen tietoja yhdistäen vuosittain jopa kolmen miljardin euron kustannukset. UKK-instituutin mukaan myös autoilun osaltaan aiheuttaman liikkumattomuuden vuotuiset terveyskustannukset nousevat 3–6 miljardiin euroon.
Muista haitoista, kuten hiukkaspäästöistä ja melusta, voidaan myös laskea kustannuksia miljardeissa. Esimerkiksi pienhiukkaset aiheuttavat 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.
Ilman pyöräilyä liikkumattomuuden kustannukset olisivat vuosittain yli miljardi euroa nykyistä suuremmat. Valtio ja kunnat käyttävät reilut 100 miljoonaa euroa vuosittain pyöräilyyn, joten pyöräilyyn sijoitettu euro saadaan takaisin terveyshyötynä jopa kymmenkertaisena.
Lundin yliopiston tutkijoiden mukaan yhteiskunta ansaitsee 16 senttiä jokaisesta pyöräillystä kilometristä, kun taas autoiltu kilometri aiheuttaa 15 senttiä tappiota.
Suomessa pyöräilyn hyötyjä on ansiokkaasti tutkinut Helsingin kaupunki, jonka selvityksen mukaan jokainen Helsingissä pyöräilyyn panostettu euro tuottaa yhteiskunnalle hyötyä kahdeksan euroa. Juuri toteutetun selvityksen mukaan hyöty on suuri myös Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmästä: jokainen kaupunkipyöriin sijoitettu euro tuottaa yhteiskuntataloudellista hyötyä 3,7 euroa.
Autoilun katsotaan olevan yhteiskunnalle tuottoisaa myös siksi, että autoilijat olisivat kuluttajina pyöräilijöitä ja kävelijöitä tehokkaampia. Selvitysten mukaan pyöräilijän kertaostos on hieman pienempi kuin autoilijan, mutta pyöräilijät käyvät ostoksilla useammin kuin autoilijat.
Pyöräilijä myös poikkeaa liikkeisiin autoilijaa useammin suunnittelematta. Autottomalla voi olla kuukaudessa käytettävissään satoja euroja enemmän jo pelkästään autoilusta säästyneiden kustannusten muodossa.
Oulun kaupungin kannattaisikin selvittää pyöräilyn hyödyt ja investoida kaupunkilaistensa hyvinvointiin edistämällä lihasvoimin tapahtuvaa turvallista ja mahdollisimman esteetöntä liikkumista.
Pasi Haapakorva
puheenjohtaja
Nina Tyni
varapuheenjohtaja
Harri Partanen
hallituksen jäsen
Oulun polkupyöräilijät ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.