”Historian tunteminen ja ymmärtäminen on tärkeää, myös tutkimuksessa.” Näin muistuttaa Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Jari Hynynen perjantaina julkaistussa Metsävisio 2014 -pamfletissa.
Tutkijat eivät aina ole olleet innokkaimpia oman häntänsä nostamisessa, mutta Metlan pamfletti on jo toinen lajissaan. Ensimmäinen Metsävisio julkaistiin viime vuonna.
Mistä Metlan tutkijat sitten ovat huolissaan? Monestakin asiasta kuten biotalouden kehityksestä, metsätalouden verotuksesta ja kestävän metsänhoidon tuotteistamisesta ja kehittämisestä vientituotteeksi.
Yleisempi huoli on tutkimusrahoituksen epävarmuus, erityisesti suhteessa alan tutkimuksen aikajänteeseen.
Metsätutkijat työskentelevät alalla, missä joudutaan taiteilemaan lyhytaikaisen tutkimusrahoituksen ja pitkäkestoisten seurantojen välimaastossa.
”Metsien kasvun hitauden vuoksi tietoa kertyy niin verkkaisesti, ettei tuloksia välttämättä saada yhden projektin keston aikana”, Hynynen korostaa.
”On vaikea ennustaa tulevaa, jos ei tiedetä miten ja miksi tähän päivän tilanteeseen on päädytty”, Hynynen huomauttaa ja lisää, että sama pätee muuallakin kuin metsäntutkimuksessa.
Metsätutkijat eivät ole tiedemaailmassa ainoita, jotka ovat huolissaan pitkäaikaisten tutkimusten kohtalosta. Luonnontieteiden lisäksi vuosien ja helposti vuosikymmenten mittaisia tutkimuksia löytyy muun muassa lääketieteestä.
Hynysen mukaan esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät tutkimustulokset ja tehdyt ennusteet saattaisivat olla hyvinkin toisen näköisiä, jos tutkijoilla ei olisi pitkän ajan seurannoista saatua tietoa ilmastossa jo tapahtuneista muutoksista ja trendeistä.
Viime vuonna valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Sen piti ”vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta”.
Tuon päätöksen jälkeen yt-neuvottelut ovat tulleet tutuiksi muun muassa Eviran, VTT:n, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Säteilyturvakeskuksen työntekijöille.
Tutkimuslaitosten suoran tutkimusrahoituksen vähetessä tutkijoiden työaika hupenee uusien rahoituskanavien etsimiseen.
Esimerkiksi Säteilyturvakeskus tiedotti keskiviikkona aloittaneensa keskustelut yliopistojen ja korkeakoulujen sekä yliopistollisten keskussairaaloiden kanssa varmistaakseen korkeatasoisen säteilyturvallisuustutkimuksen jatkamisen Suomessa.
Metsäntutkimuslaitos puolestaan on ensi vuoden alusta lähtien osa uutta Luonnonvarakeskusta, johon yhdistetään myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastotehtävät.
Veikkaanpa, että Luonnonvarakeskuksessa tiedotetaan ensi vuonna yt-neuvottelujen alkamisesta.
Metsävisio 2014 -pamfletti muistuttaa myös siitä, miksi pitkäaikaisseurannat ja perustutkimus ovat tärkeitä.
Metlan metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen kertoo myyräkantojen, puutiaisten ja ihmisten kolmiodraamasta, johon liittyvät myös muun muassa puiden siemensadot, sääolot, petoeläimet ja ihmisen kannalta tärkeimpinä myyrien ja puutiaisten levittämät taudit.
Eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien taustalla ovat Henttosen mukaan yhä useammin ihmisen aiheuttamat ympäristönmuutokset. Kymmenien vuosien tutkimus on myös osoittanut, että ihmisepidemiologia riippuu olennaisesti taudin isäntien ja välittäjien ekologiasta. Tällaista tutkimuksen merkitystä rautalangasta vääntävää kirjallisuutta tarvittaisiin enemmän.
Kolumni