Viime vuosikymmenen lama ja sen jälkeiset säästöt ovat pienentäneet kuntien mahdollisuuksia hankkia taidetta julkisiin tiloihin, esimerkiksi kouluihin. Tyystin tämä toiminta ei kuitenkaan ole tyrehtynyt, mutta tilanne vaihtelee kunnittain.
-- Usein kuntien taidehankinnat liittyvät prosenttiperiaatteeseen, jonka mukaan yksi prosentti uuden rakennuksen rakennuskustannuksista käytetään taiteen ostamiseen asianomaiseen kohteeseen, kertoo kulttuurin erityisasiantuntija Ditte Winqvist Kuntaliitosta.
Prosenttirahan lisäksi kunnat satsaavat julkisten tilojen taiteeseen muun muassa sijoittamalla omistuksessaan olevia taidekokoelmia virastoihin ja laitoksiin, muun muassa juuri kouluihin. Kunnat ja niiden omistamat taidemuseot myös ostavat edelleen taidetta paikallisilta taiteilijoilta, ammattitaiteilijoilta ja muiltakin. -- Eli ei lama ole vienyt kaikkia taidemäärärahoja, Winqvist lisää.
Lisäksi valtion taidetoimikunnat ja kulttuurilautakunnat eri puolilla maata työllistävät työttömiä ammattitaiteilijoita, jotka tekevät taidetta esimerkiksi päiväkoteihin, vanhainkoteihin ja uimahalleihin.
Sata neliötä seinämaalausta
Pääkaupungissa taidehankinnat on keskitetty Helsingin kaupungin taidemuseolle, jolla on sitä varten julkisen taiteen määrärahoja. Tälle vuodelle tähän tarkoitukseen on varattu 170 000 euroa. Näiden määrärahojen lisäksi Helsingissäkin käytetään niin sanottua prosenttirahaa, jonka suuruus vaihtelee vuosittain. Parhaimpina vuosina prosenttirahaa on ollut käytössä lähes yhtä paljon kuin julkisen taiteen määrärahojakin.
-- Useimmiten juuri prosenttirahan avulla koulut saavat taidetta. Tämän rahan käyttö liittyy joko uudisrakentamiseen tai julkisten rakennusten peruskorjaukseen. Tätä kautta taidetta on saatu myös vanhoihin kouluihin, kertoo arkkitehti Klas Fontell Helsingin kaupungin taidemuseosta. Tänä vuonna Helsingissä oli myös poikkeuksellinen tapaus, kun vanha, 50 vuotta täyttävä Pohjois-Haagan ala-asteen koulu sai uuden taideteoksen. Eikä mitä tahansa pientä taulua, vaan kolmen kerroksen läpi luikertelevan seinämaalauksen.
Klas Fontellin mukaan koulusta tiedusteltiin, voisiko taidemuseo auttaa taiteen saamiseksi juhlavuottaan viettävään kouluun. -- Ja koska kyse on isosta ja merkittävästä koulusta, jossa ei tähän mennessä ole ollut taideteoksia, suostuimme pyyntöön.
Taideteokselle osoitettiin julkisen taiteen määrärahoista yhteensä noin 23 000 euroa. Tekijäksi valittiin kuvataiteilija Markus Rissanen.
Koulun seinissä retroillaan
Klas Fontellin mukaan Rissanen valittiin taiteilijaksi luonnosnäyttelyn jälkeen, ja nyt koulun päätyportaikon seinät tulvivat sadan neliön alalla iloisia värejä ja kuvioita.
Pohjois-Haagan ala-asteen koulussa seinälle maalaaminen sopi Fontellin mukaan erityisen hyvin, koska 1950-luvulla niin meneteltiin kouluissa usein.
-- Tässä on siis kyse tavallaan retrojutusta. Meidän aikamme maalari teki nykytaiteen keinoin tällaisen teoksen, Fontell kuvailee.
Koulu saa taideteoksilleen jatkoa ensi vuonna. Silloin pääoven portaikkoon muotoutuu taidemaalari Juha Okon toistaiseksi vielä tuntematon työ. Taideteoksien päivittäinen katsojakunta koostuu liki 340 oppilasta ja paristakymmenestä opettajasta. "Pientä pyydettiin, iso saatiin"
Rehtori Esa Tammi on enemmän kuin tyytyväinen koulunsa syntymäpäivälahjaan. Kun taideteoksen suuruus selvisi, kaikki koulussa olivat hänen mukaansa vallan ihastuksissaan.
-- Kun pientä pyydettiin, saatiinkin iso, ylös asti ulottuva maalaus, Tammi naurahtaa. Erityistä kiitosta ovat keränneet taiteilijan käsiala ja aiheet. -- Ne ovat erityisen hyvin kouluun sopivia juttuja. Joukossa on myös paljon pedagogisia elementtejä, joita on hauska käsitellä oppilaiden kanssa eri yhteyksissä.
Rehtori Esa Tammi kiittelee kaupungin taidemuseota joustavasta ja ennen kaikkea nopeasta asian käsittelystä. Hän soitti tammikuussa museoon, joka puolestaan otti yhteyttä taitelijaan helmi-maaliskuussa. Markus Rissanen aloitti oman urakkansa kesäkuussa, ja teos oli valmis elokuun lopussa. -- Kyllä vuonna 2006 tehty taideteos 50 vuotta vanhassa rakennuksessa tuo tähän kouluun tiettyä kerroksellisuutta, Tammi muistuttaa.
Helsinkiläinen Pohjois-Haagan ala-aste (silloinen Tolarin kansakoulu) valmistui vuonna 1956. Pari vuotta myöhemmin vietettyihin vihkiäisiin osallistui myös presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkonen. Koulu juhlii 50:ttä ikävuottaan koko lokakuun ensimmäisen viikon ajan. Oppilaiden ja heidän vanhempiensa juhla on keskiviikkona 4.10. ja kutsuvieraiden perjantaina 6.10.