Itä- ja Pohjanmeren pyöriäiskantoja pyritään elvyttämään kansainvälisellä yhteistyöllä. Kymmenen Itä- ja Pohjanmeren valtion edustajat viimeistelivät kuluvan viikon aikana Tampereella esityksiä pyöriäisten suojelemiseksi.
- Teimme päätöslauselmaesityksiä muun muassa tahattoman sivusaalistuksen vähentämisestä ja yleisen pikkuvalaita koskevan informaation lisäämisestä. Pikkuvalaiden suojelua koskevan kansainvälisen ASCOBANS-sopimuksen osapuolet päättävät esitysten pohjalta suosituksista ja toimenpiteistä syyskuussa Hollannissa, kertoi Tampereen kokouksen puheenjohtaja Mark L. Tasker perjantaina.
Koko Itämeressä on jäljellä enää noin 600 pyöriäisyksilöä, ja Suomen vesillä on tehty vuosina 2001-2005 havaintoja noin 30 yksilöstä. Pohjanmeressä pyöriäisiä on noin 300 000, mutta sielläkin kanta on pienentynyt kymmenessä vuodessa 40 000 yksilöllä.
Taskerin mukaan tärkeintä on saada selville, miksi pyöriäisiä oli ennen Itämeressä nykyistä enemmän ja mikä pitää populaation alhaisena. Kannan elpymistä estävät muun muassa ympäristömyrkyt.
- Itämeren hylkeitä tutkittaessa on saatu selville, että saasteet heikentävät eläinten immuunijärjestelmää ja lisääntymiskykyä. Saasteiden vaikutusta Itämeren pyöriäisiin ei ole tutkittu yhtä tarkasti.
Taskerin mukaan hylkeiden ja pyöriäisten välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä, mutta hyljetutkimukset tarjoavat kuitenkin suuntaa-antavaa tietoa pyöriäistenkin ongelmista.
Kansainvälinen yhteistyö tärkeää
Taskerin mukaan kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta pyöriäiskanta saadaan kasvamaan.
- Jos on kyse ihmisen aiheuttamista ongelmista, ne on pyrittävä poistamaan. Vaikka saastumista on saatu vähenemään, Itämeren vanhoille saasteille emme enää voi mitään, siinä auttaa vain aika, Tasker totesi.
Itämeren alueella jää kalastajien pyydyksiin vuosittain 10-20 pyöriäistä. Tämän tahattoman sivusaalistuksen estämiseksi on kehitetty erilaisia teknisiä keinoja, kuten ääneen perustuvia karkotinlaitteita ja vahvempia verkkoja, joihin pyöriäiset eivät jää kiinni.
- Karkotinlaitteet ovat pakollisia esimerkiksi eräillä Ruotsin rannikon ja eteläisen Itämeren alueilla. Lisäksi EU:n säätämä ajoverkkokielto tulee voimaan vuoden 2008 alussa.
Kolmas EU:n velvoittama keino ovat kalastusaluksissa mukana olevat pyöriäistarkkailijat, joita on palkattu Ruotsissa ja Tanskassa useita kymmeniä. Suomessa tarkkailijoita on kaksi.
- Suomessa pyöriäistarkkailijoihin on kuulemma suhtauduttu huvittuneesti. Tarkkailijoiden keräämä tieto auttaa kuitenkin ymmärtämään, miten kalastuksen uhanalaiselle kannalle aiheuttamia vahinkoja voitaisiin estää. Ja jos tarkkailijat eivät havaitse pyöriäisiä, tieto siitä, missä pyöriäisiä ei enää ole, lisää ongelman ymmärrystä myöskin, Tasker sanoi.