Oysissa hoidetaan vuosittain 160-170 uutta rintasyöpäpotilasta.
"Noin 80 naista lähtee sairaalasta ilman rintaa. Korjausleikkauksia tehdään 20-30 vuodessa. Jonossa on tällä hetkellä noin 90 potilasta, joista valtaosa on laitettu jonoon vuosina 2002-2003. Aiemmilta vuosilta korjaavaa leikkausta odottaa kymmenen potilasta", kertoi plastiikkakirurgian dosentti Outi Kaarela lääkäripäivillä Oulussa.
Rinnankorjaus voidaan tietyissä tilanteissa tehdä saman tien, kun syöpä on leikattu. Pisimpään joutuvat jonottamaan potilaat, joille rinnan korjaus tehdään myöhemmin omista kudoksista.
Pienirintaiselle naiselle voi soveltua myös silikoniproteesi, jolloin korjausleikkaus on nopea ja helppo.
"Jonotilanne on hankala. Kaikille potilaille ei voida tehdä korjausleikkausta optimaalisessa tilanteessa. On surullista, jos nainen joutuu odottamaan kolme vuotta rinnan korjaamista", Outi Kaarela pahoitteli.
Helsingissä tilanne on vielä huonompi kuin Oysissa, jossa leikkausten määrää on tänä vuonna voitu hieman lisätä.
Silikonin ongelma on kapselin muodostuminen proteesin ympärille.
"Pienirintaisena naisena en itse kavahtaisi silikonia, jos sellainen tilanne tulisi eteen", Kaarela kertoi.
Korjausleikkauksissa otetaan huomioon potilaan ruumiinrakenne ja hänen omat toiveensa. Omaa kudosta voidaan siirtää selästä tai vatsasta.
Nänni tehdään nykyisin tatuoimalla puolen vuoden kuluttua korjausleikkauksesta. Lopputulos on Outi Kaarelan mukaan hyvä.
Toiveet ovat
iästä kiinni
Potilaiden toiveet rinnan korjausleikkaukseen pääsystä riippuvat suuresti iästä.
Työssä olevista alle 45-vuotiaista naisista 80 prosenttia toivoo rinnankorjausta, mutta yli 65-vuotiaista vain muutama prosentti.
Irtoproteesi on Outi Kaarelan mukaan hankala varsinkin liikuntaa harrastavilla.
Monet naiset kokevat riisuuntumisen toisten seurassa vaikeaksi, kun rinta on poissa.
"Psykologinen stressi vähenee ja ruumiinkuva koetaan kokonaisemmaksi rinnankorjauksen jälkeen, vaikka korjattu rinta ei useinkaan ole yhtä hyvä kuin terve."
Korjaavaa leikkausta voi viivyttää myös syövän hoito.
"Pyrimme lähtemään siitä, että perustauti on kunnossa eikä potilasta altisteta turhalle riskille. Jos tauti on levinnyt laajalle, korjausleikkausta ei tehdä ennen kuin tauti on hallinnassa, " Kaarela kertoo.