Säästöpankkiliiton tuore toimitusjohtaja, lokakuussa aloittanut Pasi Kämäri ei halua syyllistää pankkikriisissä mitään yksittäistä tahoa tai henkilöä.
" Yhden syyllisen osoittelu olisi hurskastelua. Jos johonkin syyttävän sormen pitäisi osoittaa, niin Yhdysvaltain valvovien viranomaisten suuntaan. Yhdysvaltain investointipankit, joista finanssikriisi todellisuudessa lähti liikkeelle, eivät ole säätelyn piirissä kuten pörssi ja pankit."
Kämäri viittaa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) lausuntoon finanssikriisistä eli annetaan tehtyjen tukipäätösten toimia, jotta tilanne finanssimarkkinoilla rauhoittuu ja luottamus alkaa palautua.
"Suomessa on sopiva määrä säätelyä. Suomalainen pankkitoiminta on hyvällä tasolla ja samoin säätely. Rahoitustarkastus on toiminut finanssikriisissä hyvin ja lisäksi suomalaispankkien vakavaraisuusasteet ovat hyvät."
Luottamuksen
menetys yhteistä
Kämärin mukaan nykyisen kriisin ja 1990-luvun alussa Suomessa riehuneen pankkikriisin ainoa iso yhteinen piirre on luottamuksen menetys markkinoilla.
"Vain se on yhteistä, mutta se onkin pankkimaailman yksi keskeisimmistä asioista. Yhtäläisyyksiä reaalitalouteen ei ole. Suomessa on nyt ihmisillä töitä ja yritykset ovat taseiltaan erittäin vahvoja. Kiinteistöjen hinnat nousivat korkeuksiin, mutta niilläkin markkinoilla olisi tullut aivan normaali korjausliike alaspäin ilman finanssikriisiäkin."
Kämäri uskoo, että pankkimarkkinoiden normalisoitumien kestää pitkälle vuoden 2009 puolelle.
Säästöpankit nyt
neljänneksi suurin
Kämäri vakuuttaa, että säästöpankkiryhmän, nykyään 38 itsenäisen säästöpankin, tilanne on hyvä. "Olemme neljänneksi suurin pankkiryhmä Suomessa. Markkinaosuutemme on kasvanut tasaisesti ja on nyt noin 5,5 prosenttia ottolainauksessa. Keskimääräinen vakavaraisuutemme oli kesäkuussa 21,6 prosenttia."
Laki vaatii vähintään kahdeksan prosentin vakavaraisuutta.
Suomen oman pankkikriisin alkaessa 1990-luvun alussa säästöpankkiryhmä oli Suomen suurin pankkiryhmä. Se keräsi noin 30 prosenttia suomalaisten talletuksista. Skop ja säästöpankit ajautuivat kriisiin uhkarohkean luotonannon seurauksena, kun Suomen Pankki vapautti nopeasti valuuttamarkkinat. Samaan aikaan Neuvostoliitto romahti. Markka devalvoitiin.
Skopin maksuvalmius romahti. Loppuhuipentumana oli valtakunnallisen Suomen säästöpankin perustaminen, jolla säästöpankkiryhmän olemassaolo piti pelastaa.
Hankkeeseen lähti mukaan suurin osa säästöpankeista. Lopulta Suomen säästöpankki pilkottiin neljän kilpailijan kesken. Ulkopuolelle jättäytyi nelisenkymmentä vahvaa ja itsenäisyyttään puolustanutta säästöpankkia, jotka ovat hengissä edelleenkin.
Tänään säästöpankit tekevät yhteistyötä paikallisosuuspankkien kanssa: kummankin ryhmän konttoreissa voi asioida ristiin. Molemmilla pankkiryhmillä on myös yhteinen keskuspankki eli Aktia Säästöpankki. Tietotekniikkansa kumpikin pankkiryhmä ostaa Samlinkilta, jonka pohjana on säästöpankkien entinen atk-yhtiö.
Kämäri uskoo, että säästöpankkiryhmä on viiden vuoden kuluttua vahvempi kuin nyt. "Suomalaisuus on kova sana tästä eteenpäin pankkitoiminnassa. Säästäväisyyden edistäminen on meille ykkösjuttu. Paikallisuus, asiakkaidemme hyvä tunteminen ja nopeus päätöksenteossa ovat vahvuutemme isoihin kilpailijoihimme verrattuna."
Pohjoismaisessa pankkikentässä tapahtuu Kämärin mukaan vielä useita rakennejärjestelyitä, joissa ovat mukana myös ulkomaiset, Suomessa toimivat pankit.
Säästöpankit ovat elvyttäneet perinteisen säästäväisyysviikon, jota vielä 1980-luvun lopulle asti vietettiin kaikissa Suomen säästöpankeissa. Perinne alkoi uudelleen 2007 ja nytkin lokakuun lopussa Suomessa vietetään säästäväisyysviikkoa.
Kämärin mukaan säästäminen on tulossa muotiin ja sillä tavoin, ettei se tarkoita pelkkää niukkuutta. "Säästäminen on positiivinen asia, kun sillä voi toteuttaa omia haaveita."