Ensi kesän hyttysmäärää on vielä vaikea arvioida. Hyönteistutkija Juhani Itämies Oulun eläinmuseosta kertoo, että viitteitä tavallista pienemmästä verenimijöiden määrästä on olemassa.
"Oulun alueella oli vähän routaa, joten vesi meni maasta nopeasti läpi. Maa oli siis kuivaa eikä rapakoita syntynyt. Toukilta puuttui sopivia kasvupaikkoja", Itämies kertoo. Hän kuitenkin korostaa, että alueelliset erot voivat olla suuria.
"Myös toukokuun alun yöpakkaset ehkä verottivat sääskikantaa. Tällöin rapakoiden olisi kuitenkin pitänyt jäätyä pohjaa myöten, jotta toukat kuolisivat", Itämies tietää.
Oulun seudulla elää 25 sääskilajia, ja kaikki ne imevät verta. Ihmisen vereen mieltyneitä on kuusi lajia.
Jokainen voi rajoittaa sääskien määrään kuivaamalla asuntojen läheisyydessä olevia kosteita paikkoja.
"Hyttysillä on kuitenkin siivet, joten kaikista ei voi koskaan päästä eroon", Itämies muistuttaa.
Myös paarmojen määrää on vaikea ennustaa. Ne kasvavat yleensä jokien ja muiden vesien rantalietteessä, josta toukkia on vaikea havaita. Varsinainen paarma-aika on kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa.
"Viime kesän lämmin aalto sai aikaan sen, että monet paarmalajit tulivat yhtä aikaa. Jos ilmat äkkiä lämpenevät, on tänä kesänä on sama vaara", Itämies kertoo.
Hirvikärpänen on uusin viheliäinen otus pohjoisessa. Tämä siivekäs on kuitenkin vasta loppukesän ja alkusyksyn riesa Oulun korkeudella.
Mahdolliset hirvikärpäshavainnot on syytä ilmoittaa Oulun eläinmuseoon. Otus on syytä ottaa kiinni mahdollisimman ehjänä, jonka jälkeen se voidaan lähettää tutkittavaksi vaikka tulitikkulaatikossa.
"Hirvikärpänen on helppo sekoittaa yleiseen lintukärpäseen", Itämies muistuttaa.
Lintukärpänen on kuitenkin harmiton eikä hätistele ihmistä, kuten sen inha sukulainen. Eläinmuseo on kiinnostunut Kuivaniemen, Ranuan ja Pudasjärven pohjoispuolelta tehdyistä hirvikärpäshavainnoista.