"Kokoan elokuvan lapsinäyttelijät Norjassa yhteen ja pidämme kunnon juhlat tämän palkinnon kunniaksi", lupasi lapsiraadin palkitseman SOS - saariseikkailun (SOS - Svartskjaer) ohjaaja Arne Lindtner Næss lauantaina Oulun lastenelokuvafestivaalien palkintojenjakotilaisuudessa.
Raadin palkitsema elokuva sai voiton kunniaksi 3 000 euron suuruisen Kalevan palkinnon.
Valinta ei ollut raatilaisten mukaan helppoa, mutta SOS - saariseikkailu onnistui keräämään tasaisessa taistossa niukasti eniten ääniä. Voittajan valinta oli sekä tiukka että työläs, sillä lapsiraati valitsi voittajan 14 kilpasarjan elokuvan joukosta.
"14 elokuvaa yhdelle viikolle oli vähän liikaa", myöntää raadissa mukana ollut Kaija Rahkonen Merikosken yläasteelta.
"Mutta loppuvuoden elokuvakiintiö ei välttämättä vielä tullut täyteen", uskoo toinen raatilainen Leo Talsta Myllytullin koulusta.
Talstan ja Rahkosen lisäksi tämän vuoden lapsiraadissa olivat mukana Niko Honkanen, Oona Kaitera, Jenna Krekilä, Paula Mannelin, Antti Nurmesjärvi, Olli Pasanen, Ilkka Räisänen ja Lotta Syväniemi.
Rahkosen ja Talstan mukaan kilpasarjaan mahtui mukaan myös "kökköjä" leffoja, mutta suurin osa nähdyistä elokuvista oli hyvää työtä.
Viiden parhaimman elokuvan listalle nousivat voittajan lisäksi Kaisa Rastimon Myrsky, Kari Juusosen Niko - lentäjän poika, hollantilaisen Lourens Blokin ohjaama Serafin salaisuus sekä Juha Wuolijoen Joulutarina.
"Saariseikkailu oli minun mieleeni. Siinä oli toimintaa ja varsinkin loppua kohti elokuva muuttui jännemmäksi ja jännemmäksi", Leo Talsta luonnehtii.
"Minustakin elokuva oli jännä ja siinä oli hyvät maisemat", Kaija Rahkonen jatkaa.
Norjalainen menestysohjaaja
Pikakomennuksella Ouluun saapunut Næss iloitsi suunnattomasti palkinnosta.
"Lapsilta saatu tunnustus on parasta, mitä lastenelokuvien ohjaaja voi saada."
Voitto tuli Oulusta toisella yrittämällä, sillä Næssin lastenelokuva Uudet ystävät (Venner for livet) oli mukana festivaalien kilpasarjassa 2005,
Saariseikkailu on kerännyt palkintoja myös muilta kansainvälisiltä elokuvafestivaaleilta muun muassa Lyypekistä ja Torontosta.
Kaupalliseen levitykseen elokuva on päässyt Norjan lisäksi myös Saksassa.
"Norjassa elokuvan on nähnyt teattereissa yli 150 000 katsojaa, mihin olen erittäin tyytyväinen, varsinkin kun yleisöllä ei ollut mitään odotuksia tämän elokuvan suhteen. Elokuvan taustalla ei ollut mitään tunnettua kirjaa tai aikaisempaa elokuvaa", Næss sanoo.
Næssin toistaiseksi suurimmat kaupalliset menestykset ovat olleet neljä Olsenbanden junior -perhe-elokuvaa. Olsenbanden-elokuvien menestystarina sai alkunsa vuoden 2001 Norjan TV2:n joulukalenterista Olsenbanden jr. første kupp, jonka Næss ohjasi yhdessä Beate Eriksenin kanssa.
"Olsenbandenit ovat olleet käsittämättömän suosittuja Norjassa. Ne ovat keränneet teattereihin valtavia yleisömääriä: 360 000 katsojasta aina 410 000 katsojaan. Viides Olsenbanden jr -leffani saa ensi-iltansa tammikuun lopussa ja saa nähdä, miten sen käy. Olemme kuvanneet uusinta seikkailua muun muassa Egyptissä pyramidien keskellä", kertoo Næss.
Næssin mukaan on myös mahdollista, että SOS - saariseikkailun lapsisankarit Ludvik, Noora ja Morten sekä hylje Zelters jatkavat seikkailuaan myöhemmin.
"Olemme keskustelleet toisesta elokuvasta", Næss myöntää.
Taistelua Hollywoodia vastaan
Næssin elokuvien menestys ei ole poikkeus, sillä norjalaiset perhe-elokuvat pärjäävät varsin hyvin lippuluukuilla.
"Taistelemme Hollywoodin tarjontaa vastaan ja olemme pärjänneet siinä taistelussa aika hyvin."
Norjassa tulee vuosittain ensi-iltaan noin viisi kotimaista lasten- tai nuortenelokuvaa.
"Enemmänkin tehtäisiin, mutta tukikruunut sekä valtiolta että yksityisiltä sijoittajilta ovat sen verran tiukassa, etteivät kaikki käsikirjoitukset etene valmiiksi elokuviksi", Arne Lindtner Næss kertoo tilanteesta, joka on tuttu myös suomalaisille elokuvantekijöille.