Saariselän ydinalueen pitkään jatkunut tonttipula korjaantui kerralla kun Kaunispään Etelärinteelle kaavoitettiin uusi loma-asutuksen alue.
Etelärinteellä on nyt yhteensä 70 uutta tonttia, joista ylimmät sijaitsevat lähes puurajan tuntumassa. Uudet tontit vastaavat erityisesti yritysten ja yhteisöjen tarpeita sillä niiden rakennusoikeudet vaihtelevat 200 neliöstä 2 500 neliöön. Suurin tonteista on varattu huoneistohotellille. Vuodepaikkoja alueelle tulee noin 1 250.
Kaunispään Etelärinteen uusi loma-asutusalue sijaitsee kävelymatkan päässä Saariselän keskustan palveluista. Jokaiselta tontilta avautuu avara näkymä UKK -puistoon ja myös laskettelurinteet ja latuverkosto ovat lähietäisyydellä.
Uusia tontteja on saatu myös Saariselän tiheämmin rakennetun taajaman ulkopuolelle, Kakslauttaseen ja Laanilaan, jossa ympäristö on rauhallisempi. Tontit ovat pienempiä ja sopivat erityisesti perheiden loma-asunnoille.
Saariselän alueen hallinta siirtyi maaliskuun lopussa Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallitukselle, jonka Laatumaa huolehtii uusien tonttien vuokrauksesta. Hallinnan muutos ei vaikuta alueen entisiin vuokraehtoihin muuten kuin vuokralaskun lähettäjän vaihtumisena.
"Entiset vuokra- ja muut ehdot ovat edelleen voimassa", vahvistaa Laatumaan aluejohtaja Mikko Tormilainen.
Verotuloja
vuotaa muualle
"Saariselällä pyritään maltilliseen ja hallittuun kasvuun", luonnehtii Inarin elinkeinoyhtiö InLike Oy:n toimitusjohtaja Janne Seurujärvi. Kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa alueen vuodepaikkojen määrä nykyisestä 11 000:sta 16 500:aan. "Maltillisen ennusteen mukaan tavoite täyttyy kymmenessä vuodessa", Seurujärvi arvioi. Samassa ajassa sekä alueen matkailutyöpaikkojen että verotulojen määrä kolminkertaistuisi.
Saariselällä on nyt noin 300 matkailualan työpaikkaa, vuonna 2010 niitä olisi 850-900. Saariselän yritykset maksavat Inariin vuodessa noin miljoona euroa henkilötuloveroja. Niiden lisäksi kunta saa alueelta yhteisö- ja kiinteistöverotuloja. Saariselän erityisongelmana on verotulojen vuotaminen muualle, sillä suuri osa työntekijöistä työskentelee alueella vain sesongit ja asuu vakituisesti muualla. Verotulovuodon määräksi lasketaan noin sata henkilötyövuotta, rahassa se merkitsee noin 350 000 euron vuotuista menetystä.
"Elinkeinoyhtiöllä on ollut hanke, jolla pyritään kouluttamaan matkailuun paikallisia osaajia", Seurujärvi kertoo. Toinen keino on tasoittaa matkailun sesonkivaihteluita. "Työpaikkojen ympärivuotisuus mahdollistaisi työntekijöiden asettumisen paikkakunnalle."
Matkailun osuus Inarin kunnan yritysten liikevaihdosta on yli 40 prosenttia. Matkailu on kunnan nopeimmin kasvava elinkeino, ja kunnan tavoitteena on nousta Euroopan johtavaksi luontomatkailualueeksi. Inarin toinen luontainen vahvuus on kylmäteknologiaan liittyvä osaaminen, jota hyödynnetään erityisesti auto- ja rengastestauksessa.