Saarijärven savesta juuri valmistuneet tutkimustulokset vahvistavat, että laajan esiintymän maa-aineksia voitaisiin hyödyntää parhaiten rakentamisessa.
Oulun yliopiston tänä kesänä ottamien näytteiden ja koepolttojen perusteella savi ei sovellu koostumuksensa vuoksi keramiikkateollisuuden käyttöön.
Maanantaina tutkimustuloksia Metsäkylän asukkaille esitellyt Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen opiskelija ja tutkija Jari Heiskari kertoi, että maa-aines on savipitoisuudeltaan riittävän "lihavaa", pienirakeista ja siinä on vähän humusta. Raaka-aine on sopivaa polttamattomiin esineisiin ja rakennuksiin.
Heiskarin arvioi, että Saarijärven savelle on mahdollista löytää käyttöä myös hoitopuolella kylpylöissä. Kesän tutkimuksissa savesta on mitattu säteilytaso ja alkuainekoostumus. Lukemat ovat jääneet reippaasti alle raja-arvojen.
Vanha ja iso
raaka-ainelähde
Saarijärven saviesiintymä on ollut tiedossa ja käytössäkin jo 1930-luvulla, jolloin alueella toimi tiilitehdas.
Raaka-ainevaroista Geologian tutkimuslaitos teki tutkimuksia jo 1980-luvulla. Esiintymän kooksi laskettiin 150 miljoonaa tonnia, josta suuri osa on kuitenkin Saarijärven pohjassa
"Saviesiintymä on Suomen oloissa iso", Heiskari kertoi.
Oulun yliopisto on tutkinut nyt esiintymän koostumusta. Saven käyttöä ryhdyttiin selvittelemään tämän vuoden alussa Meritsavi tutuksi -hankkeen rahoituksella. Metsäkylässä alkaneeseen kaksivuotiseen projektiin saatiin rahaa 123 000 euroa, josta suurin osa katetaan EU-rahoista.
Projektipäällikkö Jyrki Lassila kertoo, että yliopiston pohjatyöksi tekemän tutkimuksen jälkeen laaditaan markkinointikartoitus, jolla saven kaupallista käyttöä tutkitaan tarkemmin.
"Tavoitteena on saada työtä kylälle, 1-2 työpaikkaakin olisi hyvä saavutus. Aluksi toiminta on tarkoitus aloittaa sillä tavalle, että liikkeelle päästäisiin mahdollisimman pienellä pääomalla", Lassila sanoi.
Asukkaat laittaneet
luovuutensa peliin
Hän myöntää, että usko saviesiintymän kanssa on meinannut loppua monesti vuosien varrella. Hänen mielestään mahdollisuuksiin on kuitenkin pakko luottaa, jos jotakin uutta aiotaan löytää. Nyt valmistuneet yliopiston lisätutkimukset ovat Lassilan mukaan hyvä näyttö, että esiintymää voidaan hyödyntää.
Metsäkylän kyläseura on laittanut myös luovuutensa peliin etsiessään savelle käyttöä. Omassa savipajassa siitä on tehty erilaisia esineitä.
Taloudellista hyötyä esiintymästä on Lassilan mukaan mahdollista kuitenkin saada laajemmin rakennusaineena. Tämän rinnalla pystytään ajan kanssa kehittelemään pienempää keraamisten tuotteiden valmistusta. Keramiikkaa tehdään nytkin. Kyläseura on palkannut työhön kaksi ihmistä työllisyysvaroin.
Oman ongelmansa saviesiintymälle tuo sekin, että se on osin Natura-alueella. Lassila laskee, että suojelualueen ulkopuolelta savea voidaan ottaa ainakin 100 000 kuutiota, eli noin 1,5 miljoonaa kiloa.
Saarijärveltä kaivettiin savea kesällä kolmelta koealalta. Näytteitä kaivettiin jopa kuuden metrin syvyydestä. Heiskarin mukaan tutkimuksiin savea otettiin kuitenkin vain pieniä eriä.