Seitsemänvuotias Aino karkaa kotoa ja haluaa alkaa tontuksi. Miten sitten käy?
Sen saa tietää kun lukee tai kuuntelee 24 osaa Kalevan Joulukalenteria. Ensimmäinen osa julkaistaan luonnollisesti 1.12 ja loput osat päivittäin jouluaattoon saakka.
"Tonttukansan lahja"-sarjakertomusta voi seurata Kalevan painetusta lehdestä ja näköislehdestä. Niille, jotka seuraavat sarjaa verkosta, on tarjolla myös ääniversio.
Jatkokertomuksen on kirjoittanut Oulusta kotoisin oleva äidinkielenopettaja Saara Luokkala.
Rovaniemellä asuvan Luokkalan neljä lasta saivat tämän tarinan joulukalenterin muodossa jo kaksi vuotta sitten jouluna.
– Olin silloin luovan kirjoittamisen kurssilla Rovalassa ja siellä oli tehtävänä tarinan kirjoittaminen. Kysyin lapsiltani, että minkälainen olisi hyvä joulusatu.
Silloin alle kouluikäisten Paju, Ilona ja Kerttu Luokkalan mielikuvitus lähtikin käyntiin. Päähenkilön nimeksi tuli Aino Armida Elina Tömpsänen. Lasten mielestä tarinassa pitää olla myös hyviä herkkuja. Myös tarinan lapsen turhautuminen siihen, että aikuiset saavat aina päättää kaikista asioista päätyi tarinan tärkeäksi osaksi.
Toisena kertomuksen innoittajana on ollut Rovaniemi. Oulusta pohjoiseen muuttaneelle jouluihmiselle Rovaniemi tarjoaa paljon inspiraatiota jouluisiin aiheisiin.
Kaksi vuotta sitten Saara Luokkala innostui ja ompeli esiliinaan 24 taskua, joista lapset saivat joka aamu hakemassa tarinan uuden osan.
Viesti jännittävästä jatkokertomuksesta levisi tuttavapiiriin ja lopulta sadun osia läheteltiin valokuvina WhatsApp-ryhmästä toiseen. Tästä Luokkala myös rohkaistui kehittämään tarinaa julkaisukelpoiseksi. Niin Tonttukansan lahja päätyi Kalevan sivuille.
Kirjoittaminen on Saara Luokkalalle rakas harrastus, josta ehkä voi tulla jotain muutakin. Rovalan kurssin opinnot jatkuvat nyt avoimen yliopiston luovan kirjoittamisen kurssilla.
Entä sitten se lukeminen? Julkisuudessa ollaan usein huolissaan siitä, että lukeminen vähenee koko ajan ja etenkin nuoria on vaikea saada lukemaan. Kenelläpä siitä olisi parempaa tietoa kuin yläasteen äidinkielen opettajalla. Onko huoli turha vai todellinen?
– Mitenkähän minä tuohon diplomaattisesti vastaisin. Kyllähän niitä seiskaluokkalaisia saa aika paljon houkutella lukemaan. Pitää aika hyvin perustella, että minkä takia pitää lukea kokonainen kirja. Osa on sitä mieltä, että se on aivan ylivoimaista.
Äidinkielenopettaja huomaa myös nopeasti, että kuka lukee ja kuka ei: sanavarasto on laajempi ja kieli on rikkaampaa.
Toinen lukemisen mullistava uusi trendi on lapsiperheissäkin äänikirjat. Ne saavat Luokkalalta hyväksynnän.
– Lapselle ääneen lukeminen on aina ihana hetki, jossa syntyy mukavia keskusteluja, mutta äänikirjojen kuuntelu siihen päälle on aivan ok. Omat lapseni kuuntelevat myös paljon äänikirjoja.
Saara Luokkalan kirjoittama Tonttukansan lahja Kalevassa 1.–24.12. Kirjoittajan itsensä lukemat osat verkossa: kaleva.fi/joulukalenteri