KUUSAMO
Kansanedustaja Pauli Saapunki (kesk.) on joutunut turvautumaan Suojelupoliisin apuun kansalaisten syyttäessä häntä Soneran umts-kauppojen tappioista. Saapunki toimi Soneran hallintoneuvoston puheenjohtajana kesällä 2000, kun Soneran hallitus päätti Saksan umts-luvan hankinnasta.
Vaikka luvan ostamisesta espanjalaisen Telefonican kanssa päätti Soneran hallitus, tulistuneet kansalaiset ovat lähettäneet hallintoneuvoston puheenjohtajallekin tappouhkauksia. Itse hallintoneuvosto lakkautettiin jo keväällä 2001.
"Kyllä minä jo eilen totesin, että on parempi kun pannaan mies linnaan ja annetaan olla rauhassa, jos kerta ajatellaan, että minä olen syyllinen tässä isossa asiassa", väsynyt Saapunki totesi tiistaina.
Hallintoneuvosto sisäpiiriläiseksi
Hallintoneuvosto ei tehnyt päätöksiä, vaan sen rooli oli keskustella ja antaa ohjeistusta hallitukselle. Saapungilla on silti selvä käsitys umts-päätöksenteosta. "Telefonicalta tuli tieto hallituksen kokoukseen Soneralle, että jos Sonera lähtee, myös Telefonica lähtee mukaan siitä huolimatta, että kolmas osapuoli oli livennyt pois. Päätös piti tehdä siinä pitkässä kokouksessa", Saapunki kertoo.
Hänen mukaansa välittömästi ison kaupan jälkeen hallintoneuvostosta tuli niin sanotusti Soneran sisäpiiriläinen.
"Minä otin uuden käytännön, jota ei ollut koskaan aikaisemmin Sonerassa ollut. Keskustelin talon toimivan johdon ja hallinnon johdon kanssa, että annetaan hallintoneuvostolle kaikki mahdollinen tieto Sonerassa", Saapunki kertoo.
Tämän jälkeen Saapunki kertoi hallintoneuvostolle, että se julistetaan sisäpiiriläiseksi. Hänen mukaansa yhtiön hallitus ja toimiva johto alkoivatkin tiedottaa hallintoneuvostoa jatkuvasti.
Vuoden 2001 alussa Saapunki puolusti julkisuudessa voimakkaasti Soneran johtoa ja toimitusjohtaja Kaj-Erik Relanderia, kun Soneran sisäisistä ongelmista alettiin puhua julkisuudessa. Pian hallintoneuvosto lakkautettiin, mutta entinen puheenjohtaja nousi uudestaan myrskyn silmään Soneran kirjattua umts-lupiin tekemänsä sijoitukset tappioiksi.
"Hallituksella ei ollut mahdollisuutta kieltää"
Joutuminen "tiedottajien ja kansan tuomioistuimen eteen" tuntuu ensi keväänä eduskunnan jättävästä kansanedustajasta kohtuuttomalta. Saapungilta on tivattu muun muassa, ketkä Suomen hallituksessa tiesivät tai hyväksyivät umts-lupien hankinnan.
"Luvista oli julkinen tarjouskilpailu menossa. Jos hallitus olisi katsonut, että vikainvestointi on menossa, se olisi ilman muuta kieltänyt sen", Saapunki sanoo.
Hän toivoo, että nyt muistettaisiin silloin vallinnut korkean teknologian ylämäki.
"Minä en ainakaan usko, että maan hallituksella olisi ollut mitään mahdollisuuksia mennä kieltämään sitä kauppaa, kun oli juuri saatu myytyä Soneran osakkeilla rahaa."
Saapunki muistuttaa, että valtio oli ehtinyt kuitata Soneran osakkeilla 6,7 miljardia euroa. "Kun Sonera irtautui Postista, sen tasearvo oli noin seitsemän miljardia markkaa", hän sanoo. Riskisijoitukset muun muassa Amerikkaan, Turkkiin ja Baltiaan saivat kurssin nousemaan.
"Jos silloin ei olisi hullunrohkeita ratkaisuja tullut, pörssikurssit eivät olisi nousseet, eikä valtio olisi voinut rahastaa. Eli riskien otoista muut ovat onnistuneet ja tämä viimeinen epäonnistunut yleismaailmallisen tilanteen seurauksena."
Saapunki laskee, että valtio ja veronmaksajat hyötyivät Sonerasta kokonaisuutena noin kuusinkertaisen määrän alkuperäiseen tasearvoon nähden. "Minun mielestäni asiaa käsiteltäessä pitäisi kokonaisuus käydä lävitse", hän muistuttaa.