Yhteiskunta hyötyy paljon sää- ja kelitietopalveluista. Ilmatieteen laitoksen palveluihin sijoitettu yksi euro tuo joka vuosi takaisin viisi euroa, arvioidaan Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tutkimuksessa.
Sää- ja kelitietopalvelujen suuria hyötyjiä ovat liikenne, maatalous sekä talonrakennus- ja kiinteistöhallinta. VTT:n erikoistutkija Pekka Leviäkangas pitää palveluista saatavaa hyötyä yllättävän suurena.
-- Tällä hetkellä yhteiskunnan saama hyöty on arviolta 300--400 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluja kehittämällä hyödyn vuosittainen arvo voidaan noin tuplata, hän arvelee.
Liikenneturvallisuus kohenee
Suurimpia palveluista hyötyjiä on liikenne. Parantunut turvallisuus ja väylien kunnossapito sekä tehostunut logistiikka tuottavat joka vuosi yli sadan miljoonan euron hyödyt.
Myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille sääpalvelut voivat tuottaa jopa sadan miljoonan euron vuosittaiset hyödyt, kun kevyen liikenteen alueiden talvihoito paranee ja liukastumistapaturmat vähenevät.
Talonrakennuksen ja kiinteistöhallinnan toimialan arvioidaan savuttavan sääpalvelujen ansiosta vuosittain noin kymmenen miljoonan euron kustannussäästöt, samoihin lukuihin päästään energiatuotannossa. Maataloudelle hyödyn arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa vuodessa.
Luonnononnettomuudet uhkana
VTT arvioi myös niitä hyötyjä, joita koituisi pitkään suunnitteilla olleesta luonnononnettomuuksien Luova-varoitusjärjestelmästä. Sille olisi tarvetta kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvien onnettomuustilanteiden ennakoinnissa ja hallinnassa.
Luovan avulla voitaisiin merkittävästi vähentää onnettomuuden jälkihoitokustannuksia. Kotimaassa säästöjä saataisiin ajantasaisten tilannekuvien ja nopeiden onnettomuuden torjuntatoimien avulla.
Vuonna 2004 tapahtuneen tsunamin tapaisissa turmissa nopeilla toimilla voidaan usein välttää jopa kymmeniä kuolemia ja vähentää jälkihoidosta aiheutuvia kustannuksia. Järjestelmä mahdollistaisi turman jalkoihin jääneiden kansalaisten tavoittamisen ja kokoamisen evakuointipisteisiin.