Veden vähyys Iijoen säännöstellyillä latvajärvillä on ajamassa PVO-Vesivoima Oy:n tilanteeseen, jossa se joutuu tinkimään vapaaehtoisista vedenkorkeustavoitteistaan. Niin sanotun ekologisen säännöstelyn alaraja mitä todennäköisemmin rikkoontuu helmikuussa ainakin Kuusamon Irnijärvellä.
"Pahalta näyttää. Ilmeisesti asialle ei voi mitään", ympäristöpäällikkö Jorma Autio pohtii.
Autio arvioi, että raja tulee alittumaan noin puolella metrillä.
Tähän saakka voimayhtiö on voinut pitää vedenvaihtelut asettamissaan rajoissa. Sillä on voitu ehkäistä muun muassa rantojen vyörymistä korkean veden aikaan ja kalataloudellisia haittoja veden laskiessa talvikuukausina. Järven säännöstelyväli on neljä metriä.
Lupaehdoissa määritellyn alarajan alle vettä ei kuitenkaan tulla helmikuussakaan juoksuttamaan.
Se edellyttäisi poikkeusluvan hankkimista valtioneuvostolta, mikä on tapahtunut vain kerran 80-luvulla. Tuolloin lisävettä tarvittiin kuivan kesän takia Iijoen uittoon.
Tällä hetkellä Irnijärven pinta on noin 90 senttiä ajankohdan keskimääräisestä arvoa alempana, ja vesistö onkin nyt kuivempi kuin koskaan lähes 40 vuoden säännöstelyhistoriansa aikana.
Kutumatalikkoja kuiville
Jorma Autio myöntää, että ekologisen rajan alittuminen heikentää talvikutuisten muikun ja siian lisääntymistä, kun vesi pakenee niiden kutukareilta totuttua laajemmalta alalta.
"Dramaattisia" seurauksia hän ei usko toimenpiteestä koituvan, vaaliihan yhtiö säännöstelyjärvien kalakantaa vuosittaisilla velvoiteistutuksillaan.
Irnin kalastuskunnan esimies Arto Naumanen on huolissaan muikun osalta, sillä se ei kuulu velvoiteistutusten piiriin. Parhaillaan kutevaa muikkua on hänen mukaansa nyt runsaasti kaikissa alueen säännöstelyjärvissä.
Myös Kero- ja Polojärvessä, joiden säännöstelyhaitat ovat vähäisemmät pohjapatojen ansiosta.
"Kutupaikkoja joutuu jäiden puristuksiin, joten saaliit saattavat jatkossa taas pienentyä", Naumanen pohtii.
Hän lisää, ettei se olisi Irnin kalastajille täysin ennen kokematon tilanne.
Jos Irnin muikkukanta riutuu, se tietäisi automaattisesti ongelmia järven kuuluisiksi tulleille taimenillekin.
"Pikkumuikulla taimenet kasvavat. Jos muikut käyvät vähiin, menee taimenistutuksilta teho", hän epäilee aikaisempiin kokemuksiin viitaten.
Se merkitsisi lupatulojen pienenemistä. Irnijärvi nimittäin on viime vuosien aikana ehtinyt kivuta onnistuneiden istutusten ansiosta valtakunnan ehkä tunnetuimmaksi taimen- ja lohivedeksi vapakalastajien keskuudessa, arvioi Naumanen.