Sodankylän satavuotista säähavaintosarjaa juhlitaan Sodankylässä
tänään tiistaina. Seminaarissa kertovat ilmastonmuutoksesta Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja professori Markku Rummukainen Ruotsin Ilmatieteen laitokselta.
Sodankylä Ilmatieteen laitos aloitti jatkuvat säännölliset lämpötilamittaukset Sodankylässä sata vuotta sitten. Kyseessä on yksi pisimmistä ja täsmällisistä aikasarjoista, joita on saatavissa maapallon pohjoisilta alueilta.
Vuosikeskilämpötilat ovat Sodankylässäkin nousseet parin viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi. Erityisesti 2000-luku oli Keski-Lapissa lämmin, sillä viidentoista lämpimimmän vuoden joukosta löytyy peräti viisi vuotta tämän vuosituhannen puolelta.
Tutkimusprofessori Esko Kyrö Lapin ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta kertoo, että kuluvan vuosikymmenen keskilämpö on jopa hiukan korkeampi kuin 1930-luvulla, jolloin myös oli pitkä lämmin kausi.
"Tämän vuosikymmenen lämpöisyys voi olla indikaatio maapallon ilmaston yleisestä lämpenemisestä, sillä signaali tästä alkoi näkyä jo 1980-luvulla. Sen sijaan 30-luvun lämmin jakso ei näkynyt maapallonlaajuisesti vaan se oli enemmän skandinaavinen ilmiö", hän sanoo.
Kyrö muistuttaa, että yksittäisen mittausaseman sarjojen tarkastelussa pitää olla varovainen.
"Niiden arvo on osana maailmanlaajuista verkostoa, koska säävaihtelut ovat kovin paikallisia. Jotta oikeasti pystyy seuraamaan analyyseja ja trendejä, säävaihtelut pitää eliminoida laskemalla keskiarvot hyvin laajoille alueille", hän sanoo.
Lumi loppuu Oulussa, tunturit metsittyvät
Osana maailmanlaajuista analyysiä Sodankylän mittaukset tukevat ilmaston yleistä lämpenemistä. Mikäli ilmastonmuutosta ennustavat mallit toteutuvat, sadan vuoden kuluttua Pohjois-Suomi ja Lappi ovat hyvin erilaisia kuin nyt. Kyrö visioi, että pohjoisessa voi silloin olla Etelä-Suomen ilmasto, kasvukausi pitempi, lumikausi lyhyempi, talvisateet runsaampia ja kevättulvat rajumpia. Lumettomat talvet ovat myös entistä pimeämpiä. Tämä kaikki on vaikuttanut luonnon monimuotoisuuteen.
"Ehkä lumipeite on silloin karannut pohjoiseen niin, että lumi loppuu Oulun korkeudella. Tuntureiden puuraja on siirtynyt ylemmäksi. Ehkäpä avotunturit ovat silloin kadonneet, kun tunturien laetkin ovat metsittyneet", hän pohtii.
Säännölliset lämpötilamittaukset Sodankylässä aloitti nykyisen Ilmatieteen laitoksen edeltäjä vuonna 1908. Kyrö kertoo, että ensimmäinen mittauspiste oli kirkonkylän keskustassa Annebergin pellolla.
"Vuonna 1914 mittausasema siirrettiin Tähtelään, kun geofysiikan observatorio aloitti toimintansa. Ilmatieteen laitos perusti Sodankylään oman observatorion vuonna 1949, josta lähtien mittauksia on tehty siellä", hän sanoo.
Napasatelliittien data Sodankylään
Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen toiminta on jatkuvasti laajentunut ja monipuolistunut. Kyrö kertoo, että tutkimuskeskuksella on pohjoisen sijaintinsa vuoksi erityisasema suomalaisessa kylmän ilmanalan havaintotoiminnassa ja tutkimuksessa.
"Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ilmastonmuutos ja otsonikato tuntuvat selkeimmin juuri Pohjois-Suomessa", hän sanoo.
Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus yhdessä Sammaltunturin laella sijaitsevan taustailmanlaadun mittausaseman kanssa muodostaa Pallas-Sodankylä GAW-aseman (Global Atmosphere Watch). Pallaksella Ilmatieteen laitos tekee tarkkoja hiilidioksidipitoisuushavaintoja osana Pallas-Sodankylä GAW-aseman ilmakehän seurantaa.
Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksen mittauksissa.
Sodankylässä toimii myös useita ilmakehää tutkivia napasatelliitteja tukeva satelliittidatakeskus. Tällä hetkellä datakeskuksessa otetaan vastaan aineistoa kolmesta eri satelliitista. Tulevaisuudessa Ilmatieteen laitos on mukana myös NASA:n, ESA:n ja Eumetsatin yhteisessä Molniya-hankkeessa.