rovaniemi Nuotan ala-asteikäiset leiriläiset kirmaavat jalkapallon perässä Leirikarin leirikeskuksessa Rovaniemen laitamilla. Menossa on leirin viimeisen päivän perinteinen ohjaajat vastaan leiriläiset -matsi, ja ohjaajat johtavat maalilla.
"Nyt tsemppiä leiriläiset, vielä ehditte tehdä maalin", Nuotan toiminnanjohtaja Heikki Korppi kannustaa. Ohjaajat ovat yhtä Nuotan vakituista työntekijää lukuun ottamatta vapaaehtoisia, joukossa on myös apuohjaajiksi kouluttautuvia yläasteikäisiä nuoria. Korppi voisi kertoa liikuttavan selviytymistarinan melkein jokaisesta.
"Näidenkin nuorten taustalta löytyy koulukiusausta, henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja levottomia kotioloja", Korppi toteaa. Hän puhuu mielellään vanhemmuuden ongelmista ja siitä, miten monella nuorista ei ole laisinkaan terveitä aikuiskontakteja.
Nuorisoyhdistys Nuotta perustettiin Rovaniemelle viisi vuotta sitten Korpin perheen johdolla. Nuorisotyötä tekevälle yhdistykselle ja nuorisotilalle oli selkeä tarve.
"Viisi vuotta sitten ainoa keskustassa sijaitseva nuorisotila oli suljettu, eikä nuorilla ollut paikkaa minne mennä. Kun yhtälöön lisätään nuorten syrjäytyminen ja huumeiden ja ongelmakäyttäytymisen lisääntyminen, tuntui että jotakin pitäisi tehdä", nuorisopastorina parikymmentä vuotta toiminut Korppi kertoo.
Nuotta keräsikin alusta asti kävijäjoukon, jotka eivät ole niitä "kirkasotsaisia seurakuntanuoria". "Osa kävijöistämme on aivan tavallisia nuoria, mutta paljon on myös alkoholistien lapsia, lastenpsykiatrian asiakkaita ja niin kutsuttuja ongelmanuoria", Korppi toteaa.
Nuotta on kristilliseltä arvopohjalta toimiva yhdistys, joka korostaa toisista välittämistä ja jokaisen ihmisen ihmisarvoa. Mikään uskisnuorten kokoontumispaikka 150-200 kävijää viikossa vetävä nuorisotila ei silti ole.
"Uskonto ei ole meille samanlainen tabu kuin kunnallisessa nuorisotyössä, mutta ei siitä sen kummemmin paasatakaan", Korppi toteaa.
Nuotan ajatuksena on tarjota lapsille ja nuorille laatuaikaa, jonka myötä syntyy luottamuksellinen suhde aikuisiin.
"Suhde nuoriin voi muodostua hyvinkin syväksi, heillä ei ehkä aikaisemmin ole ollut ketään aikuista jolle puhua. Oli aika herättävä kokemus, kun joku ensimmäistä kertaa kysyi, että saako hän sanoa minua isäksi", Korppi sanoo hiljaa.
Nuotan toimivuus on huomattu myös päättäjien taholta, tämän vuoden toimintaa varten se sai 30 000 euron toiminta-avustuksen kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä. Aivan kivutta sekään ei tapahtunut.
"Kävimme viime vuonna juttelemassa kaupungin johdon kanssa, sillä Raha-automaattiyhdistyksen antama 30 000 euron tuki edellytti saman verran omaa rahoitusta. Rahat luvattiin meille, mutta kaupungin budjetissa niitä ei sitten yllättäen näkynytkään", Korppi kertoo.
Asia herätti vilkasta keskustelua kaupunginvaltuustossa, ja lopulta Nuotan määrärahasta päätettiin yksimielisesti.
"Kyllä tässä on joutunut rahoituksen osalta tutustumaan kaikenlaiseen poliittiseen peliin. Toistaiseksi olemme eläneet rahoituksen suhteen vuoden kerrallaan", Heikki Korppi myöntää.