Lauantaina 40-vuotisjuhliaan viettänyt Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema mahtavan Saanatunturin kupeessa on kasvanut elimelliseksi osaksi Kilpisjärven kylää, jonka elämään tutkijat eivät kaihda ottaa kantaa.
Tutkijat ovat huolissaan Käsivarren pohjoisimman osan, Yliperän, luonnonmaantieteellisesti ja maisemallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden säilymisestä. Nykyajan hallitsematon meno on nakertamassa sen perusteita, jos vyörytystä ei saada ajoissa aisoihin.
Tasavuosien kunniaksi julkaistussa juhlakirjassa Suurtuntureiden luonto kirjan toimittajat, aseman johtaja, dosentti Antero Järvinen ja opetusneuvos Seppo Lahti muistuttavat, että tutkijoiden ja riippumattoman yliopistolaitoksen velvoitteena on yhteiskuntakriittinen tarkastelu ja viimeisimmän tutkimustiedon välittäminen.
Järvinen ja Lahti puuttuvat rakentamiseen ja viime vuosina hallitsemattomaksi paisuneeseen moottorikelkkailuun. Kirjoittajat haluaisivat entistä tiukemmin suitsia turismikelkkailun ja mönkijäliikenteen merkityille reiteille. Valvontaa pitäisi myös lisätä.
Kilpisjärvi on vuosikymmeniä ollut patikoitsijoiden ja hiihtäjien suosima retkeilykohde. Suurtunturien maa on voitava pyhittää jatkossakin ilman konevoimaa tapahtuvan matkailun tukipisteeksi, he korostavat.
Tarvetta Pro Saanalle?
Rakentamisessa ongelmaksi on kirjoittajien mukaan muodostunut rakentamisen tiivistyminen Saanan, yhden kansallismaisemamme, ympärille. Kilpisjärven rantaa myötäilevän tien Saanan puoleiseen tunturikoivikkoon ja itse järven rannalle rakentaminen ei ole laajentunut, ja suojavyöhyke tarvitaan heidän mielestään jatkossakin.
Järvinen ja Lahti haluavat myös vaalia Saanan rinteitä terassirakentamiselta ja joissakin suunnitelmissa esitetyltä tieverkostolta. "Aika näyttää tarvitaanko "Pro Saana" -liikettä."
Rakentamista voidaan heidän mielestään hallitulla kaavoituksella ohjata luontoa kunnioittaen ja maisemaan sopeuttaen. Tilaa ja tonttimaata on Käsivarressa riittämiin.
"Rakentamista ja maankäyttöä perustellaan usein paikallisten asukkaiden edun ja oikeuksien huomioon ottamisella. Paikallinen etu on ymmärrettävissä, jos puhutaan perinteisistä metsästys- ja kalastusoikeuksista ja niiden säilyttämisestä. Sen sijaan rakentamista ohjaa usein yksityinen ahneus, joka voidaan pukea paikallisen edun kaapuun", Järvinen ja Lahti huomauttavat juhlakirjassa.
Biologisella asemalla tutkittiin alkuvaiheessa pikkunisäkkäitä ja lintuja, mutta sittemmin tutkimuskenttään ovat tulleet myös kasvit, maaperä ja vesistöt. Maailmalla asema tunnetaan erityisesti pitkäaikaisista ekologisista seurantatutkimuksista. Asemalla kerätyistä aineistoista on väitelty 26 tohtorinhattua ja tehty noin 650 muuta tieteellistä tutkimusta.
Asemapaikan valintaan vaikutti aikanaan tunturisopuli, joka on päässyt myös aseman tunnukseen. Tämä Pohjoismaiden ainoa kotoperäinen selkärankaislaji esiintyy säännöllisesti vain Käsivarren suurtuntureilla. Sopulista voi tulla Euroopan puhtaimpiin kuuluvalla alueella uhanalainen, jos ilmasto lämpenee ennustetusti.