Sään äärivaihteluihin pyritään varautumaan entistä paremmin, koska tämä aihe on lauantaina vietettävän Kansainvälisen maailman ilmatieteen päivän teemana.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO sekä kansalliset ilmatieteen laitokset auttavat yhteiskuntia torjumaan myrskyjen ja ilmastonvaihteluiden haitallisia vaikutuksia.
Suomeen rajut myrskyt iskevät melko harvoin, vaikka viime syksynä riehuneet myrskyt Janika ja Pyry ovat vielä tuoreessa muistissa. Valtaosa Suomen myrskyistä iskee myöhäissyksyllä ja talvella.
Ilmatieteen laitoksen mukaan säätila määritellään Suomessa myrskyksi, kun 10 minuutin keskituulen nopeus nousee vähintään 21 metriksi sekunnissa. Näin hurjia tuulia mitataan Suomessa yleensä vain tuntureilla ja merialueilla.
Maa-alueilla keskituulen lisäksi huomioidaan myös tuulen puuskaisuus. Puuskien aikana tuuli saattaa yltyä lyhytkestoisiksi, tuhoa aiheuttaviksi myrskynopeuksiksi. Lisäksi paikallisia myrskytuulia aiheuttaa ukkospilven yhteydessä kehittyvä trombi.
Ilmatieteen laitos ylläpitää ja kehittää reaaliaikaista säävaroitusjärjestelmää. Sään ja ilmaston äärivaihteluihin varautuminen vaatii esimerkiksi ilmastotietojen hyödyntämistä ja vallitsevan säätilanteen oikeaa arviointia.