Poikkeukselliset lämpötilat ovat tuoneet Suomeen muita poikkeuksellisia ilmiöitä: trombeja, syöksyvirtauksia, ukkosmyrskyjä.
Näiden seurauksena on yli miljoona kuutiota kaatuneita puita, katkenneita sähköjohtoja ja vaurioituneita rakennuksia.
Asta-myrskyn ja sitä seuranneen Veeran jälkiä katsellessa voi pitää ihmeenä, ettei ihmishenkiä menetetty. Loukkaantuneitakaan ei ole kuin kourallinen.
Erityisesti myrskyn aiheuttamien sähkökatkosten määrä on hämmästyttävän suuri. Astan arvioidaan vieneen sähkön 40 000 taloudelta, Veeran 30 000:lta. Kyse on sähkölinjojen päälle kaatuneista puista.
Nämä ongelmat olisi käytännössä mahdollista estää lähes kokonaan, eikä keinokaan ole monimutkainen: sähkölinjojen ympäristö pitää vain raivata puista.
Vielä parempi vaihtoehto on kaivaa kaapelit maahan. Silloin ei vaadittaisi leveitä puuttomia metsälinjoja. Vaihtoehdon ongelma on kovempi hinta, josta osa saataisiin takaisin pienempinä korjauskustannuksina.
Monille verkkoyhtiöille myrskytuhojen korjaus on valtava kulunki, jota ei voi saman tien siirtää sähkölaskuihin. Ministeri Mauri Pekkarisen ajatus alan yhteisestä korjausrahastosta tuntuu toimivalta, vaikka suurempaa laskua kuluttajille sekin malli tietäisi.
Hätään joutunut kansalainen tarvitsee avun lisäksi tietoa.
Kännykkä ei nyt osoittautunutkaan takuuvarmaksi viestivälineeksi, kun myrsky vaurioitti linkkimastoja. Vanha opetus paristoradion pitämisestä toimintakunnossa kotona on yhä syytä muistaa.
Silti viranomaisten on syytä selvittää mahdollisuudet käyttää kännykkäverkkoa nykyistä tehokkaampaan tiedottamiseen. Sitä kautta voitaisiin antaa varoituksia esimerkiksi poikkeuksellisista myrskyrintamista.