Nykyisestä saamelaisten kotiseutualueesta muodostettava Saamenmaan aluekunta ei innosta Ylä-Lapissa. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluvat Utsjoki, Inari ja Sodankylä sekä Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluva Enontekiö haluavat jatkaa itsenäisinä yksikköinä.
Ajatuksen Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnista sekä Sodankylän pohjoisosassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueesta muodostettavasta Saamenmaan aluekunnasta nosti julkisuuteen Lapin maistraatin päällikkö Torsti Patakangas Kittilästä. Hänen mielestään kuntakentän palvelurakenneuudistusta koskevissa kannanotoissa nykyiset Lapin kunnat ovat ankkuroituneen liian lujasti poteroihinsa.
Patakangas pohtii, voitaisiinko uudella kuntarakenteella saavuttaa Ylä-Lapissa jotakin uutta. Voisiko Saamenmaasta muodostua alue, jolle osoitettaisiin erikoisoikeuksia Ahvenanmaan tapaan? Voisiko Saamenmaa olla demilitarisoitu alue? Voitaisiinko paikallisten asukkaiden kalastus- ja metsästysoikeudet kytkeä Saamenmaan kotipaikkaoikeuteen siten, että nämä oikeudet myönnettäisiin vasta useamman vuoden asumisen tuloksena?
Patakangas arvelee, että Saamenmaan identiteetti aitona Lappina tulisi korostumaan varsinkin nyt, kun Lapin rajoja ollaan ainakin matkailun markkinoinnissa laajentamassa etelään.
Patakankaan mielestä Saamenmaan aluekunta voisi helpottaa myös Ylä-Lapin maakiistaa. "Mikäli vaatimukset valtion maiden kuulumisesta ainakin osittain saamelaisille johtaisivat toimenpiteisiin, voisi Saamenmaan aluekunta olla luonteva maiden omistaja ja demokraattinen hallinnoija", hän sanoo.
Ylä-Lapin kunnanjohtajat eivät lämpene Saamenmaan aluekunta-ajatukselle.
"Lähdemme siitä, että me kaikki olemme suomalaisia emmekä halua eristäytyä. Siitä saattaisi vain syntyä entistä enemmän ristiriitoja ja vastakkainasettelua. Enemminkin valtion pitäisi antaa kunnille enemmän resursseja hoitaa saamelaisten asiaa", Utsjoen kunnanjohtaja Viljo Pesonen kertoo.
Hän sanoo, että kunnat ovat jatkossakin valmiita yksin tai yhteistyössä järjestämään ja tuottamaan saamenkielisiä palveluita, mikäli valtio vastaa kustannuksista. Saamelaiskäräjien kannanoton mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on huomioitava alueelliset erityispiirteet. Uudistuksen lähtökohtana tulisi olla ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen.
Hallinnolliset rakenteet ja aluejaotukset eivät saa olla ensisijaisesti pohdittavia asioita, sillä ne ovat vain keinoja hyvinvointipalvelujen turvaamisessa.