Oulun yliopistolla juhlittiin keskiviikkona saamen kielen ja kulttuurin opetuksen 35-vuotista taivalta. Giellagas-instituutin järjestämän seminaarin erityisteemana oli saamelaistaiteen monialaisuus.
Juhlapäivä huipentui iltakonserttiin, jossa yleisöä viihdyttivät läänintaiteilija Ulla Pirttijärvi-Länsman, Frode Fjellheim sekä ensimmäinen inarinsaameksi räppävä artisti DJ Amoc.
Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen kiitteli avauspuheessaan Giellagas-instituutin ja humanistisen tiedekunnan henkilökuntaa upeasta työpanoksesta.
"Saamelaiset olivat aiemmin tutkimusten objekti, nyt he ovat subjekti. Tämä on erittäin hieno asia, mutta objektiivisuus täytyy muistaa säilyttää", hän painotti.
Lajusen mukaan Oulun yliopisto suunnittelee yhteistyön tiivistämistä myös saamelaisparlamentin kanssa.
"Näin löydämme varmasti uusia toimintamuotoja, joilla saamen kielen ja kulttuurin tutkimukseen voidaan panostaa entistä enemmän."
Uranuurtajina
Giellagas-instituutin johtaja Tuomas Magga korosti saamen kielen opiskelijoiden roolia kulttuurin uranuurtajina. Hän kiitteli myös opetusministeriön tarjoamaa tukea laadukkaan ja vakiintuneen koulutuksen mahdollistamiseksi.
"Aiemmin saamelaiset olivat vailla koulutusta, nyt tilanne on keskimäärin yhtä hyvä kuin muillakin kansalaisilla", Magga myhäili.
Oulun yliopisto tarjoaa nykyisin opiskelijoille mahdollisuuden lukea saamen kieltä ja kulttuuria pääaineenaan. Koulutuksessa on parhaillaan noin 20 opiskelijaa, ja määrä kasvaa vuosittain 2-3 tiedonhaluisella.
Viidettä lukuvuottaan äidinkielensä parissa ahkeroiva Piia Juuso peräänkuuluttaa kollegoiltaan pysyvyyttä.
"Jotkut tulevat tänne vain vuodeksi, jos eivät pääse muualle. Opinnot voivat keskeytyä myös siksi, että työelämä houkuttelee ennen valmistumista", Enontekiöllä lapsuutensa viettänyt nuorukainen kertoo.
Juuson mukaan saamen kielen koulutusohjelma on lähivuosina kehittynyt, mutta täysin puhtaita papereita hän ei opinahjolleen anna. Opiskelijan näkökulmasta arkisen aherruksen painolastia keventävät työmarkkinoilla siintävät mahdollisuudet.
"Kun valmistun täältä, portit aukeavat todella moneen suuntaan. Kouluttautumalla palvelemme myös saamelaista yhteiskuntaa; kulttuurimme status nousee, ja pääsemme toivottavasti eroon ulkopuolisten tietämättömyydestä."
Giellagas-instituutti informoi saamelaisnuoria vuosittain yliopiston tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Piia Juuso uskoo, että viime syksynä valikoimaan tullut saamelaiskulttuurin pääaine kiinnostaa hakijoita tulevaisuudessa.
Joko valmistumisen jälkeiset suunnitelmat ovat selvillä?
"Saamen kielen parissa tulen varmasti työskentelemään. Ehkä joskus myöhemmin palaan kotiseudulleni pohjoiseen", hän suunnittelee.