Saa­me­lai­suus elpyy ker­hos­sa

Saamelaisuus elää vahvasti kaupungistuneiden saamelaisten keskuudessa. Pohjoisesta Ouluun muuttaneet saamelaiset haluavat välittää kieltään ja kulttuuriperintöään lapsilleen.

Kerhossa kielitaito kehittyy nopeasti, mikäli pohja on saatu jo kotoa.
Kerhossa kielitaito kehittyy nopeasti, mikäli pohja on saatu jo kotoa.
Kuva: antti reponen

Saamelaisuus elää vahvasti kaupungistuneiden saamelaisten keskuudessa. Pohjoisesta Ouluun muuttaneet saamelaiset haluavat välittää kieltään ja kulttuuriperintöään lapsilleen.

"Vaikka asutaan kymmeniä vuosia pois kotiseuduilta, pohjoinen luonto ja saamelainen kulttuuri ei unohdu", sanoo Ivalosta kotoisin oleva Sigga Maria Magga.

Kielen ja kulttuurin opettamisessa lapsille yksi tärkeä tekijä on Mäntylä-Snellmanin päiväkodissa toimiva saamenkielinen varhaiskasvatuskerho.

Maggan kaksi poikaa, Juha Ilmari, pian 4 ja Niila Tapio, 2, käyvät kerhossa kerran viikossa. Magga on hyvin tyytyväinen kerhoon ja muistelee omia kouluaikojaan 1970-luvulla, jolloin saamen kielen taito passivoitui.

"Kielen kautta löytyvät omat juuret, ja saamelaisille luonto ja läheiset ihmiset ovat tärkeitä. Kun nykymaailmassa ja kaupunkielämässä on paljon kovia arvoja, omat juuret ovat tärkeitä", Sigga Maria Magga huomauttaa.

Maggan perheessä lapsille juuria opetetaan lukemalla saamenkielisiä lastenkirjoja vanhoista saamelaistarinoista sekä kertomalla sukulaisista ja suvun historiasta.



Asennekasvatusta


Kerhon tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa lasten saamen kieltä ja saamelaista identiteettiä sekä auttaa suhtautumaan myönteisesti kaksikielisyyteen. Vuonna 2002 toimintansa aloittaneessa kerhossa käy tällä hetkellä kuusi 2-6-vuotiasta lasta.

Myös saamelaisuuden välittäminen ympäröivään yhteisöön on tärkeä tehtävä. Esimerkiksi viime tiistaina kerhossa vietettiin saamelaisten kansallispäivän juhlia esittämällä saamenkielisiä lauluja päiväkodin ja koulun muille lapsille.

Saamelaisuus on vahvistunut etenkin saamelaistaustaisten lasten ja nuorten parissa, arvioi lastentarhanopettaja ja saamenkielisen varhaiskasvatuskerhon vetäjä Maila Vaarala.

"Saamelaisten kulttuuri on vahvistunut ja ylpeys omasta kulttuurista on kasvanut. Aiemmin sitä hävettiin mutta nyt siitä osataan olla ylpeitä", Vaarala iloitsee.

Hänen mukaansa lapset käyttävät saamen ja suomen kieltä sujuvasti rinnakkain ja saamelaisuuden elpyminen näkyy esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvänä saamenkielisen kirjallisuuden kasvuna.



Oulussa parisataa


Oulussa asuu Vaaralan mukaan parisen sataa saamelaista. Moni Mäntylä-Snellmanin päiväkodin saamenkielisen kerhon lapsista tulee perheestä, jossa toinen vanhemmista on saamelainen. "Lapset ymmärtävät saamen kieltä täysin ja me puhumme saamea koko ajan."

Vanhemmilla lapsilla saamen kieli jää suomen jalkoihin siinä vaiheessa, kun he menevät kouluun. Vaarala toivoisikin, että koulussa olisi enemmän saamen kielen säännöllistä opetusta. Vaarala antaa kotikielen opetusta kaksi tuntia viikossa kolmelle ekaluokkalaiselle.

Oulussa toimii myös Oulussa asuvien saamelaisten yhdistys Oulu-Saamit ry, jonka tehtävä on vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja saamelaisidentiteettiä.

aamelaisten kansallispäivää vietetään tänään 6. helmikuuta. Sisäasiainministeriö suosittaa yleistä liputuspäivää saamelaisalueilla Enontekiöllä, Inarissa, Utsjoella ja Sodankylässä.

Ilmoita asiavirheestä