Oikeusministeriön ja saamelaiskäräjien neuvottelema saamelaisuuden määritelmä hiertää Lapissa. Saamelaiskäräjien vaaliluetteloista tähänkin saakka pois suljetut katsovat sen kaventavan määritelmää entisestään.
Saamelaisten ylin päättävä elin saamelaiskäräjät hyväksyi uuden määritelmän viikko sitten perjantaina. Uudessa saamelaiskäräjälaissa ei enää olisi yhtenä perusteena päästä äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaalissa se, että on joskus lappalaiseksi jossakin virallisessa asiakirjassa merkityn jälkeläinen.
Uudessa määritelmässä vaaditaan lisäksi, että saamelaiseksi itsensä tuntevan pitää olla "omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen".
Pelkät asiakirjat eivät riitä
Lain perusteluissa uudelleen kirjoitettua momenttia selitetään siten, että tarkoitus on korostaa saamelaisten ryhmähyväksyntää. Perusteluissa myös korostetaan, että pelkillä asiakirjatodisteilla ei saamelaiseksi pääse.
– Perusteluissa viitataan myös ihmisoikeuselinten suosituksiin ja YK:n alkuperäiskansajulistukseen, jotka kaikki korostavat ryhmäidentifikaatiota eli saamelaiskäräjien itsemääräämisoikeutta, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.
Hän uskoo, että muutokset selventävät lain tulkintaa, joka on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ollut erilainen. Hänen mielestään saamelaisuutta määriteltäessä on katsottava myös mitä laissa sanotaan saamelaiskulttuurista.
Vaalilautakunta ratkaisee
Saamelaiskäräjillä inarinsaamelaiset Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. He eivät niele vaatimusta ryhmähyväksynnästä eli siitä, että muut saamelaisryhmät voisivat määritellä, ketkä ovat inarinsaamelaisia.
Avaskarin mielestä alkuperäisväestöön kiistatta kuuluvien inarinsaamelaisten äänioikeutetuksi pääsyä pyritään vaikeuttamaan entisestään.
Vaaliluetteloon pääsemisen portinvartijana toimii käräjien asettama vaalilautakunta. Avaskarin mielestä saamelaiskäräjien enemmistö asetti siihen itselleen sopivimmat henkilöt.
– Me olemme niin pieni vähemmistö, että meidän itsemääräämisoikeutemme ei toteudu saamelaiskäräjien sisällä, Avaskari huomauttaa.
Valitusprosesseja edessä
Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisten yhdistyksen puheenjohtaja Erika Sarivaara pitää saamelaisuuden määritelmää sinänsä hyvänä. Hän epäilee kuitenkin, että uudet vuoden 2015 vaaleihin mukaan pyrkivät saamelaiset joutuvat hakeutumaan luetteloon valitusprosessin kautta.
– Kiistan osapuolina ovat vanhat Suomen saamelaissuvut ja Suomen saamelaiskäräjät. Mielestäni kyseessä on valta- ja resurssikiista. Ulkona olevat saamelaissuvut ovat niin isoja, että Suomessa saamelaispolitiikka on sen vuoksi pakotettu uudelleentarkastelun kohteeksi, Sarivaara sanoo.
Sarivaara pohtii, voitaisiinko lain perusteluita täydentää siten, että vaalilautakunnan on hyväksyttävä vaaliluetteloon lain objektiiviset kriteerit täyttävä hakija. Hän voisi todistaa saamelaisuutensa esimerkiksi kymmenen vaaliluetteloon jo merkityn saamelaisen avulla.
– Norjassa lakia ei sovelleta tällä tavoin tiukasti, vaan siellä saamelaisuus on ilmoitusasia, Sarivaara huomauttaa.
Saamelaisuuden määritelmään ottaa kantaa alkusyksystä myös pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus, kun se antaa eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälaista.
