Kolme vuotta pohjoismaista saamelaissopimusta sorvannut asiantuntijaryhmä luovutti keskiviikkona Helsingissä ehdotuksensa Suomen, Norjan ja Ruotsin hallituksille ja saamelaiskäräjille. Hallitusten puolesta ehdotuksen otti vastaan oikeusministeri Leena Luhtanen (sd.).
Suomen saamelaiskäräjien edustajana sopimusluonnosta valmistellut kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin sanoo, että toteutuessaan sopimus olisi erittäin merkittävä kansainvälisessäkin mitassa.
"Tämä on ensimmäinen kerta kun alkuperäiskansan oikeuksia turvaavaa sopimusta yritetään saada aikaan yhtä valtiota laajemmin, niin että kansa asuttaa maiden rajat ylittävää aluetta."
Vaikeita kompromisseja
Kolmen maan saamelaiskäräjiä luovutustilaisuudessa edustanut Suomen käräjien puheenjohtaja Pekka Aikio luonnehti sopimusehdotusta kokonaisuutena kunnianhimoiseksi ja "osin yllättävänkin suureksi askeleeksi eteenpäin".
Ehdotus sisältää kuitenkin kompromisseja, joita saamelaisten tulee olemaan vaikea niellä, Aikio sanoi. Hänen mukaansa sopimuksen määräykset eivät tuo ratkaisua pitkään jatkuneeseen kiistelyyn saamelaisten oikeudesta maa- ja vesialueisiin.
"Tuntuu, että saamelaiset ovat se osapuoli, joka on joutunut tekemään muita enemmän kompromisseja. Tästä huolimatta lähdemme käsittelemään sopimusehdotusta luottavaisin mielin", Aikio totesi.
Luonnoksen mukaan saamelaisilla on oikeuksia maa- ja vesialueisiin, joita he perinteisesti ovat käyttäneet. Ehdotus vastaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimusta, jonka Norja on ratifioinut, mutta Suomi ja Ruotsi eivät. Sopimusluonnoksessa valtioiden edellytetään myös määrittelevän maa-alueet, joihin saamelaisilla on oikeus.
Suomi nikotteli
Asiantuntijaryhmää johtanut Norjan korkeimman oikeuden emerituspresidentti Carsten Smith muistutti, että Suomen hallituksella on ollut vaikeuksia hyväksyä osia sopimuksesta.
Suomelle vaikeita kohtia ovat olleet juuri oikeus maahan, saamelaisten itsemääräämisoikeus sekä poronhoito saamelaisena elinkeinona. Toisin kuin Suomessa, poronhoito on Norjassa ja Ruotsissa saamelaisten yksinoikeus.
Nikottelusta huolimatta sopimusehdotukseen ei jätetty eriäviä mielipiteitä mistään kohdasta, Smith painotti. Suomen oikeusministeriö ei toistaiseksi ole ottanut kantaa ehdotukseen.
Martin Scheinin on kuitenkin huolissaan oikeusministeriön suhtautumisesta sopimuksen eteenpäinvientiin.
Kulissien takana jo kiistellään siitä, mitä ehdotukselle tapahtuu. Oikeusministeriön virkamiehistössä on haluja haudata asia pöytälaatikkoon.
Se tapahtuisi siten, että luonnosta kohdellaan kansallisena komiteamietintönä, josta järjestetään lausuntokierros ja pohjoismaiden saamelaisasioiden ministerit ja saamelaiskäräjien johtajat palaisivat asiaan ehkä vuoden kuluttua.
"Minusta sopimusehdotus olisi nyt nostettava poliittiselle tasolle ja katsottava saavutetaanko siitä yksimielisyys, muutettuna tai muuttamattomana. Lausuntokierros pitäisi järjestää tämän jälkeen", Scheinin sanoo. Hän muistuttaa, että tämä on normaali pohjoismainen marssijärjestys.
Jos virkamiehet saavat tahtonsa läpi ja ehdotus lähetetään sellaisenaan lausuntokierrokselle, asia viivästyy vuodella ja sen vesittymisen riski kasvaa suureksi, Scheinin uskoo.