Vuotson koulun takatiloissa on jännittynyt tunnelma. Kymmenen vuotsolaista koululaista, ykkösluokalta kuutosiin, kuuntelee, kun saamelaisten kansallislaulun "Saamen suvun laulun" viimeiset sävelet hiljenevät ja kuuluttajat kutsuvat lavalle ensimmäiset esiintyjät.
Peräkanaa oppilaat marssivat yli kolmesataapäisen yleisön eteen, ryhmittyvät näyttämölle ja aloittavat. Koulun opettaja on dramatisoinut heille kahdesta vuotsolaisesta joiusta vanhoihin muistoihin liittyvän näytelmän.
"Ei jännittänyt", kakkosluokkalainen Niiles Hirvasvuopio vakuuttaa esityksen jälkeen, vaikka pojan olemus kielii ihan toista. Ehkäpä pieni jännitys tuli vasta jälkikäteen, sillä roolinsa reppua selässään ja kiikaria kädessään kantanut poika veti hyvin. Lopullisesti jännitys laukeaa, kun hän pääsee puffetin puolelle ostamaan limsaa ja karkkia.
Saamelaisnuorten taidetapahtuma on saamelaisnuorten vuotuinen suurtapahtuma, jonka teemoja tänä keväänä olivat teatteri ja lyhytelokuva. Vuotson koululle ahtautui torstaina noin 350 nuorta ja heidän vanhempaansa sekä Vuotson kyläläistä.
"En minä itse ole esityksissä mukana vaan tulin katsomaan, mitä täällä tapahtuu", Inarin kirkonkylässä kuutosluokkaa käyvä 12-vuotias Jussa Seurujärvi sanoo. Hän edustaa paikalla saamelaiskielten vähemmistöä, inarinsaamelaisia.
"Äidinkieleni on inarinsaame, jota Suomessa puhuu noin 300 ihmistä. Meidän inarinsaamen luokalla on kymmenen oppilasta", hän kertoo.
Jussa kuten hänen samanikäinen luokkakaverinsa Pekka Moilanen puhuvat inarinsaamea tunnilla, mutta muuten poikien kieli on suomi.
Aivan outoa esiintyminen ei ole kummallekaan. Jussa kertoo esiintyneensä kahdesti television saamenkielisessä lastenohjelmassa Unna Junnássa. Pekkakin sanoo vilahtaneensa samassa ohjelmassa ainakin kerran.
Nuorgamilainen Anne Länsman on Vuotsossa tavallaan `viran puolesta`, sillä hän työskentelee parhaillaan saamelaiskäräjien esiprojektissa, jonka tavoitteena on perustaa käräjien hallinnon yhteyteen nuorisolautakunta.
"Kymmenen, viidentoista vuoden aikana kuntiin on puuhattu nuorisolautakuntia, jotta nuoret ja lapset otettaisiin päätöksenteossa paremmin huomioon. Nyt nuorisolautakunta on tarkoitus perustaa myös saamelaiskäräjien yhteyteen. Tavoitteena on aktivoida nuoret kiinnostumaan omista asioistaan", hän kertoo.
Taidetapahtumaan Anne Länsman tuli sen vuoksi, koska täällä hän tapaa kerralla paljon eri puolilta saamelaisaluetta tulleita nuoria.
"Helmikuun alussa käynnistynyt esiprojekti päättyy toukokuun lopussa. Tavoitteena on saada nuorisolautakunta toimimaan mahdollisimman pian, mutta startti riippuu monista asioista, muun muassa rahoituksesta. Olemme tutustuneet nuorisolautakuntien toimintaan Ruotsissa ja Norjassa, sillä emme halua toistaa naapureiden virheitä Suomen puolella", hän sanoo.
Anne Länsman opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan saamelainen kulttuuri sekä Lapin yliopistossa sosiologiaa. Lisman kylästä kotoisin oleva Magreta Sara opiskelee luokanopettajaksi Kautokeinon Saamelaiskorkeakoulun opettajankoulutuslaitoksella Norjassa.
"Olen parhaillaan työharjoittelussa Enontekiöllä. Myös minun oppilaita on täällä esiintymässä", hän kertoo.
Magreta Saran nelivuotinen opiskelu on nyt puolivälissä. Valmistuttuaan hän todennäköisesti hakeutuu töihin Suomeen.