Reetta Poikela, 16, ei vastaa käsitystä tyypillisestä saamelaisnuoresta, mutta sitä hän on. Hän asuu Rovaniemellä, hänen äidinkielensä on suomi ja hän pitää itseään saamelaisena.
--?Opiskelen saamea ja käytän juhlissa lapinpukua, hän tiivistää kulttuurin näkyvimmät osat.
Mutta saamelaisuus myös tuntuu.
--?Mie olen ylpeä siitä.
Tällä viikolla Poikela osallistui kotikaupungissaan järjestettyyn saamelaisnuorten taidetapahtumaan. Vuosittainen tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa saamelaisalueen ulkopuolella. Pontimena oli muun muassa kannustaa Rovaniemellä asuvia lapsia ja nuoria opiskelemaan saamen kieltä.
Reetta Poikelalle kieli oli henkinen portti saamenkieliseen tapahtumaan. Hän aloitti viime syksynä saamen opinnot vuosien tauon jälkeen. Ala-asteella kieliopinnot katkesivat käytännön hankaluuksiin, kun muutaman viikkotunnin tähden piti kulkea toiselle koululle.
Taidetapahtumassa Poikela esitti kappaleen Oabbá (Sisko), joka edustaa uutta saamenkielistä kevyttä musiikkia. --?On se hyvä, että tiedän, mistä laulan.
Saamen opiskelu on hänelle lähinnä tunneasia.
--?Tunnen olevani enemmän saamelainen, kun osaan kieltä,Poikela miettii.
PMMP:n menestyskappale käännettiin koltaksi
Reetta Poikela kokee, että osallistumalla nuorten taidetapahtumaan hän on itse tekemässä saamelaiskulttuuria. Saamelaisnuoret ovatkin nykyisin varsin innostuneita kehittämään kulttuuriaan.
Inarilaisen Sevettijärven koulun oppilaiden uusin panostus koltansaamelaisen kulttuurin hyväksi on oma sovitus PMMP:n menestyskappaleesta Lautturi. Oppilaat ovat opettajien avustuksella tehneet lauluun koltankieliset sanat. Koltansaame on yksi Suomen kolmesta saamelaiskielestä.
--?Se oli kyllä mukava tehdä ja siinä oppi opettajaltakin uutta, yläkoululaiset Anna-Katariina Feodoroff ja Leena Fofonoff sanovat.
Kahdeksasluokkalaisen Aaro Fofonoffin mielestä juuri kieli on saamelaisen kulttuurin ydin. Hän lukee koulussa kolttaa äidinkielenä, mutta kavereiden kesken puhutaan suomea.
Oppilaiden mielestä koltaksi keskustelu esimerkiksi välitunnilla ei yksinkertaisesti ole luontevaa.
--?Kai se voisi olla luontevaa joskus vuosien päästä, Leena Fofonoff miettii.