Saa­me­lais­neu­vos­to ar­vos­te­lee Sto­ra-En­soa

Saamelaisten yhteistyöelin Saamelaisneuvosto kyseenalaistaa Stora-Enson toiminnan Inarissa. Se vaatii yhtiön poistamista Lontoon pörssin FTSE 4Good Index-listalta, jonne pääsyn edellytyksenä on muun muassa toiminta YK:n ihmisoikeusjulistuksen hengessä.

Yhteinen rintama. Mattias Åhren (vas.), Rune Fjellheim ja Maria Sofia Aikio kokoavat saamelaisjärjestöjä Inarin poromiesten tueksi
Yhteinen rintama. Mattias Åhren (vas.), Rune Fjellheim ja Maria Sofia Aikio kokoavat saamelaisjärjestöjä Inarin poromiesten tueksi
Kuva: Helena Sahavirta

Saamelaisten yhteistyöelin Saamelaisneuvosto kyseenalaistaa Stora-Enson toiminnan Inarissa. Se vaatii yhtiön poistamista Lontoon pörssin FTSE 4Good Index-listalta, jonne pääsyn edellytyksenä on muun muassa toiminta YK:n ihmisoikeusjulistuksen hengessä.

"Miksi 4Good Index vaatii vain öljy-, kaasu- ja kaivosyhtiöiltä hyväksyttävää alkuperäiskansapolitiikkaa vaikka sitä pitäisi vaatia myös isoilta metsäyhtiöiltä", kysyi neuvoston arktisten ja ympäristöasioiden yksikön johtaja Rune Fjellheim Norjasta Ivalossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Neuvosto aikoo raportoida 4Good-Indexille Stora-Enson toiminnasta alkuperäiskansa-asioissa ja kertoa kansainvälisissä yhteyksissä yhtiön toiminnasta Inarissa. Fjellheim kummeksui myös sitä, että yhtiö pyrkii saamaan sertifikaatteja muualla maailmassa mutta Suomessa toimitaan niitä vastaan.



Sopimusrikkoja


Neuvoston ihmisoikeusyksikön johtaja Mattias Åhren ihmetteli Inarin keväistä poronlihaboikottia, kunnan keräämää nimilistaa ja toimintaa metsureiden leirissä.

"Poronhoito on osa saamelaiskulttuuria ja Suomi rikkoo tässä kansainvälisiä sopimuksia vastaan", hän totesi ja muistutti, että YK:n Ihmisoikeuskomitea on useaan kertaan muistuttanut siitä, että toimista pitää pidättäytyä kunnes maaoikeudet on ratkaistu.

"Stora Enso on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeusjulistusta, jossa kuitenkin on joukko pykäliä, joita vastaan se koko ajan rikkoo."

Saamelaisten Keskusjärjestöä edustanut Maria Sofia Aikio muistutti siitä, että eri ihmisryhmien kulttuurit, elintavat ja arvot ovat erilaisia. Se johtaa myös erilaisiin arvoihin maankäytössä. Saamelaisilla ei ole käsitettä joutomaa, erämaatkin ovat käyttömaata - ainakin joskus tulevaisuudessa. Myös metsissä on paljon muuta kuin taloudelliset arvot eivätkä puut, marjat ja sienet kuulu vain ihmisille.

"Saamelaiset elävät peruselinkeinoista, poronhoidosta ja kalastuksesta. Jos ne tuhoutuvat, voi kansa menettää kielensä, jota puhutaan juuri peruselinkeinojen yhteydessä", Veikko Guttorm Utsjoelta muistutti.

Suomen saamelaisnuorten ja Ivalon paliskunnan Nellimin poromiesten puolesta puhunut Inka Saara Arttijeff kertoi vapaasti laiduntavaa poronhoitoa puolustaneiden saaneen osakseen uhkailuja, ilkivaltaa ja keskisormen näyttöä. "Mutta me pysymme kannassamme."

Saamelaisneuvosto kokoaa saamelaisjärjestöjä yhteen saamelaisporonhoitajien tueksi. Se ei toimi yhteistyössä Greenpeacen kanssa vaikka tavoitteet ovatkin yhteiset. "Greenpeace on saanut hyvää aikaan. Se ei ole ristiriitojen syy, niitä on ollut täällä aina saamelaisten ja suomalaisten välillä", varapuheenjohtaja Kati Eriksen totesi.

Ilmoita asiavirheestä