Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Saa­me­lais­nai­set ha­lua­vat etu­ri­viin

Naiset haluavat enemmän valtaa saamelaisyhteisöissä. Poroisäntä Vieno Länsman sanoi saamelaisten kansallispäivänä Oulussa, että tasa-arvolain pitäisi koskea kaikkia toimielimiä. Länsman on toivonut naista Paliskuntain yhdistyksen hallitukseen, mutta turhaan.

Wimme Saari joikasi saamelaisseminaarissa poroista, susista ja markkinoista.
Wimme Saari joikasi saamelaisseminaarissa poroista, susista ja markkinoista.

Naiset haluavat enemmän valtaa saamelaisyhteisöissä. Poroisäntä Vieno Länsman sanoi saamelaisten kansallispäivänä Oulussa, että tasa-arvolain pitäisi koskea kaikkia toimielimiä.

Länsman on toivonut naista Paliskuntain yhdistyksen hallitukseen, mutta turhaan.

Oulun yliopistolla puhuttiinkin maanantaina johtamisesta ja naisista, kun Giellagas-instituutti järjesti seminaarin saamelaisten juhlapäivän kunniaksi.

"Omistamisen suhteen emme ole epätasa-arvoisia, sillä saamelaiskulttuuriin kuuluu, että kaikilla on poroja", Länsman totesi. "Päätäntävalta on eri asia."



Ruotsissa valta saamelaismiehillä


Vieno Länsman sai omia poroja mieheltään heti häiden jälkeen, mutta vaimon siirtyminen vallankahvaan oli vaikea pala.

Aluksi Länsman kyseli itsekin, eikö oman paliskunnan poroisännäksi olisi ketään miestä. Heidän kaikki aikansa kului kuitenkin poronhoitoon.

"Sanoin lopulta miehelleni, että vaikka heittäisit minut ulos, alan poroisännäksi. Ilmoitin hänelle myös, että olin jo irtisanonut itseni päivätyöstä", Länsman muisteli kolmen vuoden takaista keskustelua.

Ensimmäinen naispuolinen poroisäntä herätti aluksi sekä median mielenkiinnon että miesten vastustuksen.

Saamelaisnaiset ovat päättäneet tarttua poroa sarvista. Uumajassa asuva Ellacarin Blind johtaa kolmivuotista hanketta, jonka ainoa tarkoitus on lisätä tasa-arvoa saamelaisten keskuudessa.

Ruotsissa suurin osa poronomistajista on miehiä.

"Kenellä on porot, sillä on taloudellinen mahti", Blind totesi yliopiston Giellagas-instituutin järjestämässä juhlaseminaarissa.

Nuoret saamelaisnaiset eivät hänen mukaansa enää hyväksy vanhoja malleja. He ovat valveutuneita ja halukkaita saamelaiskylien puheenjohtajiksi. Ruotsissa 15 saamelaisnaista valmistuu parhaillaan erityiseksi mentoriksi, jonka tarkoitus on olla toisten naisten tukihenkilö.

Vanhastaan saamelaiskulttuurissa miehestä on tullut johtaja, kun perhe on perustettu. Oula Näkkäläjärvi vertasi naimisiin menoa yrityksen perustamiseen: mies sai vastuulleen porot ja perheen.



Mies johtaa perhettä kuin yritystä


Lasten koulutus poromiehiksi alkoi jo pienenä leikin varjolla. "Vanha johtamisjärjestelmä olisi hyödyllinen jatkossakin", Oula Näkkäläjärvi sanoi.

Vieno Länsmanin mukaan aika on silti kypsä naistenkin astua paliskuntien johtoon, poroisänniksi. Hän on itse joutunut Utsjoen entisenä kunnanhallituksen jäsenenä täyttämään naiskiintiön monessa toimielimessä.

Nyt hän johtaa paliskuntaa, kun "miehet eivät ehdi näihin töihin".

"Meillä pikku hiljaa muurit murtuvat", Vieno Länsman sanoi toiveikkaana.