Joukkoliikenne: Oulun jouk­ko­lii­ken­teen linjat siir­ty­vät pois OTP:lta ensi vii­kol­la, lii­ken­tees­sä voi olla häi­riöi­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Kolumni

Saa­me­lais­mää­ri­tel­mä on rat­kai­se­va saamen kan­sal­le

Suomen valtio on aloittanut jälleen kerran yrityksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.

Pirita Näkkäläjärvi. Klemetti Näkkäläjärvi.
Pirita Näkkäläjärvi.
Pirita Näkkäläjärvi.

Suomen valtio on aloittanut jälleen kerran yrityksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Työ voi ratkaista, onko saamelaisilla tulevaisuutta Suomessa omana kansanaan. Viime eduskuntakaudella nykyiset hallituspuolueet kokoomus, keskusta ja siniset (perussuomalaiset) kaatoivat saamelaiskäräjälain uudistuksen ja yhtenä syynä oli halu olla muuttamatta ongelmallista saamelaismääritelmää. Lähtökohdat saamelaisten oikeuksia kehittävälle saamelaiskäräjälaille eivät ole parhaat mahdolliset.

Saamelaiskäräjälain uudistaminen ei ole irrallinen hanke. Samanaikaisesti pohditaan julistuksenomaisen pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointia, joka jättäisi saamelaiset valtion ohjaukseen niin saamelaismääritelmän osalta kuin muillakin elämänalueilla. Ratkaisematta myös on, mitä saamelaisten maa- ja vesioikeuksia käsittelevälle ILO 169 -sopimukselle tulisi tehdä. Lisäksi pohditaan sovintoprosessin aloittamista Ylä-Lapissa, jossa käsiteltäisiin kolonialismin perintöä.

Kun saamelaisesta kulttuuri-itsehallinnosta ja alkuperäiskansa-asemasta säädettiin vuonna 1995, saamelaisille taattiin näennäisiä oikeuksia. Saamelaiskäräjälain myötä saamelaiset tulivat tiukemmin osaksi valtionkoneistoa ja itsenäistä päätösvaltaa rajattiin.

Saamelaismääritelmän osaksi otettiin valtion päätöksellä määräys siitä, että lappalaiseksi asiakirjoissa merkitty henkilö ja hänen jälkeläisensä ovat saamelaisia, mikäli itse itseään sellaisena pitävät. Tämä säädös aiheutti virheellisen mielikuvan siitä, että lappalaiseksi merkityt olisivat kaikki saamelaisia.

Lapinvero oli elinkeinollinen vero, jonka piiriin tulivat patriarkaalisesti kaikki Ylä-Lappiin muuttaneet suomalaisetkin miespuoliset henkilöt, heidän puolisonsa ja jälkeläisensä miesten kautta, jotka harjoittivat joko poronhoitoa, kalastusta tai metsästystä. Naiset olivat vain vaimoja verottajalle - vaikka saamelaisyhteisössä naiset ovat tasa-arvoisia elinkeinollisesti. Määritelmä loi valheellisen käsityksen monelle suomalaiselle, että hekin olisivat saamelaisia ja aloitti etnisen konfliktin, joka jatkuu arkipäivässä, KHO:ssa, sosiaalisessa mediassa ja aina eduskunnassakin asti.

Saamelaissopimuksen saamelaismääritelmä on saamelaiskäräjälakia uudistavan työryhmän käsiteltävänä. Saamelaissopimus ei ole ollut lausuntokierroksella eikä minkään maan saamelaiskäräjät ole antanut vielä virallista tukeaan ehdotetulle saamelaismääritelmälle. On riskialtista, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen saamelaismääritelmä yritetään tuoda myös Suomen lainsäädäntöön ilman huolellista vaikutustenarviointia ja avointa keskustelua saamelaisyhteisön sisällä.

Saamelaissopimukseen on otettu Norjan saamelaismääritelmä, jota on pidetty kiistanalaisena myös Norjassa. Sopimuksen ehdotuksen mukaan saamelainen olisi henkilö, joka pitää itseään saamelaisena ja joka itse, vähintään yksi vanhemmista, tai isovanhemmista tai isovanhempien vanhemmista on puhunut kotikielenään saamea. Vaikka esityksessä saamelaisuutta ei määritettäisi henkikirjoihin ja verotuskirjoihin merkityn elinkeinonharjoittamisveron perusteella, saamelaisuus säilyisi arkistolähteiden ja huhupuheiden avulla määritettävänä, koska luotettavia kielitodistuksia kenenkään kotikielestä 1800-luvulta on vaikea löytää - ei nykyäänkään sellaisia tilastoja löydy.

KHO:lle tulisi mahdollisuus hyväksyä saamelaisia hakijoiden subjektiivisen ilmoituksen ja suullisten kielitodistusten perusteella. Pelkästään yhden sukupolven lisäys määritelmään tuo 5 000-15 000 asiakirjasaamelaista. Saamelaissopimuksen johdanto antaa lisäksi mahdollisuuden säilyttää lappalaiskriteeri Suomen lainsäädännössä.

Valtion kauppamiehiä kiertää vaikuttamassa saamelaisiin hyväksymään valtion antamat almut. Kaikkien saamelaishankkeiden ratkaisu liittyy saamelaisen määritelmään. Ja jos sitä ei pystytä ratkaisemaan siten, että määritelmä on saamelaisten itsensä hyväksymä, millään prosesseista ei ole merkitystä.

Kansa, joka ei voi päättää omasta identiteetistään ja kulttuuristaan, assimiloidaan hyvin tehokkaasti valtiollisilla päätöksillä. Saamelaismääritelmän tulee olla sellainen, että se turvaa saamelaisten säilymisen alkuperäiskansana. Saamelaismääritelmä on yksinkertaisesti ratkaistavissa oleva asia: saamelaismääritelmän tulee vastata saamelaiskulttuuria ja saamelaista yhteisörakennetta. Henkilön tulee pitää itsensä saamelaisena, hänen on täytynyt kasvaa saameen kieleen ja kulttuuriin ja saamelaisyhteisön tulee tuntea hänet saamelaiseksi.

Määritelmällä tulee olla saamen kansan tuki - jota nykyisellä määritelmällä ei ole koskaan ollut. Saamelaisilla ei ole oikeutta nykylainsäädännössä päättää mistään merkittävästä asiasta itse. Saamelaisilla tulee olla oikeus päättää edes yhdestä asiasta itse - saamelaisen määritelmästä, identiteetistään, joka on kaikille kansoille kuuluva oikeus.

Pirita Näkkäläjärvi on vuoden saamelainen 2017, Klemetti Näkkäläjärvi on tutkijatohtori Lapin yliopistossa.