Saamelaislukion mahdollinen siirtäminen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuuteen edellyttää muutoksia rahoitukseen ja hallintoon. Mikäli Utsjoen lukion rahoitus sisällytettäisiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tulossopimukseen, kunta menettäisi lukion valtionosuuden, joka yksikköhinnan korotuksineen on ollut merkittävä tulonlähde kunnan sivistystoimen rahoituksessa.
"Saamelaislukion nettomenot on kyetty kattamaan pääosin lukio-opetusta varten saadulla valtionosuudella", sivistystoimentarkastaja Kari Torikka Lapin lääninhallituksesta kertoo.
Hän luovutti maanantaina opetusministeriölle selvityksensä saamelaislukion siirtämisestä kunnalta valtion omistaman Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteyteen. Kyseessä olisi vain hallinnollinen siirto, sillä itse lukiotoiminta säilyisi edelleen Utsjoella. Selvitystyö perustuu Suomen ja Norjan pääministereiden vuosi sitten asettaman työryhmän Rajoitta pohjoisessa -ehdotukseen.
Torikan esityksen lähtökohtana on saada voimavaroja yhdistämällä kokonaisuus, joka kattaa lukiokoulutuksen, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen. Rahoitusmuutosten lisäksi hän esittää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hallintoon neuvottelukuntaa, joka päättäisi lukioyksikön päivittäisistä toiminnoista ja opetuksen toteuttamisesta.
Utsjoen kunnan ylläpitämänä saamelaislukion toiminnan turvaaminen nykyisillä valtionosuusjärjestelmillä on Torikan mielestä mahdollista vain, jos lukion oppilasmäärä saadaan mahdollisimman suureksi ja lukioyksikköhinnat vastaamaan todellisia menoja. Viime vuoden lopulla Utsjoen saamelaislukiossa oli 35 oppilasta.