Rovaniemellä keskiviikkona kokoontunut Saamelaisasiain neuvottelukunta on tyytyväinen saamelaisten maaoikeuksien lainvalmistelun kompromissihakuiseen ilmapiiriin.
Saamelaisasiain neuvottelukunta kuuli lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarniota maahan ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvien oikeuksien järjestämisestä saamelaisten kotiseutualueella.
Puheenjohtaja Hannele Pokka on tyytyväinen oikeusministeriön asettaman työryhmän lainvalmistelun yleisen ilmapiirin kompromissihakuisuuteen, vaikka vielä ei tiedetäkään, mitä kaikkea esitys pitää sisällään.
"On vielä vaikea sanoa, mitä lopulta on saatu aikaiseksi, koska me emme tiedä, mitä Aarnion valmistelu tuottaa. Lakiesitys on vielä esittelemättä oikeusministerille ja pääministerin johtamalle ministeriryhmälle, mutta tilaisuudessa käytettyjen puheenvuorojen perusteella vaikutti siltä, että saamelaisetkin ovat tulleet vaatimuksissaan vastaan. Aitoa kompromissihalua siis olisi ilmassa", hän sanoo.
Esitys ei puutu maanomistukseen
Eero J. Aarnion ja Saamelaiskäräjien lakimiehen Heikki J. Hyvärisen ehdottamassa hallintomallissa Ylä-Lapin saamelaisilla ja suomalaisilla olisi yhtä monta edustajaa. Puheenjohtajuus kiertäisi osapuolten kesken vuosittain.
"Hallintomalli on ilmeisesti samankaltainen kuin Norjassa, missä puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain saamelaisten ja norjalaisten kesken. Mitä muuta esitykseen kuluu, se ei vielä selvinnyt. Lain kuitenkin ilmeisesti pitää pystyä sovittamaan yhteen myös maankäyttökysymyksiä, eli metsätaloudellekin pitäisi löytyä tilaa", Pokka kertoo.
Norjalaismallin mukaan yhteishallintoelimellä ei olisi suoraa valtaa, vaan se antaisi lausuntoja viranomaisille. Maanomistukseen Aarnion esityksessä ei puututa, vaan maat jäävät valtiolle. "Jos Oulun yliopiston tutkijoiden työt joskus julkaistaan ja jos niissä tulee maanomistuksesta uutta tietoa, asiaan ilmeisesti voidaan palata", Pokka arvioi.
Maaherra edelleen epäilevällä kannalla
Lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio luovuttaa esityksensä ministeri Leena Luhtaselle todennäköisesti ensi viikolla. Sen jälkeen esitys menee pääministeri Matti Vanhasen johtamalle ministeriryhmälle, joka on seurannut saamelaislain valmistelua. "Nähtäväksi jää, onko Aarnion ja Hyvärisen esitys sellainen, että se lähtisi eduskuntakäsittelyyn tällä vaalikaudella. Lausuntokierrokselle se varmaankin lähtee", Pokka sanoo.
Maaherra itse ei ole kovin vakuuttunut, että tämänkään valmistelun jälkeen Suomeen saataisiin saamelaislaki. "Saamelaislakia on valmistelu puoli vuosisataa. En minä vielä kauhean vakuuttunut ole, että tästä jotakin tulee. Mutta onhan sinänsä positiivista, kun Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikiokin sanoi, että heillä on vastaantulon henki. Ehkäpä sittenkin asiassa päästään eteenpäin", hän sanoo.
Hakkuukiistat samaan pakettiin
Maaherra Hannele Pokka kertoo, että maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja kävi talvella Inarissa esittelemässä ministeriönsä erillisratkaisumallia metsähakkuukiistojen selvittämiseksi.
"Kuulosti siltä, että maatalousministeriö haluaisi omat asiansa tämän asian yhteyteen, eli heiltä ei tulisi erillislakia", hän sanoo.
Kiista saamelaisten maaoikeudesta
Saamelaisten kotiseutualue muodostuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnista sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevasta Lapin paliskunnan alueesta. Valtio omistaa alueen maista noin 90 prosenttia.
Saamelaiset ovat vaatineet omistus- ja käyttöoikeutta alueensa valtionmaihin perinteisten elinkeinojensa harjoittamista varten.
Kustaa Vaasa julisti vuonna 1542, että valtakunnan asumattomat erämaat kuuluvat "Jumalalle, kuninkaalle ja Ruotsin kruunulle". Vuoden 1683 metsälaki sääti yleismaat valtion omaisuudeksi. 1886 metsälaki totesi, että kyläkuntain piirin ulkopuolella olevat erämaat ja liikamaat kuuluvat valtiolle.
1925 isojaossa Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa katsottiin olevan enää joko taloihin ja kruununmetsätorppiin kuuluvaa maata tai valtion metsämaata. Valtion komiteat ovat vuosina 1952, 1973 ja 1990 tuloksetta ehdottaneet maa- ja vesioikeuksia ratkaistavaksi lailla. 1993 valtio antoi saamelaiskäräjille tehtäväksi selvittää maa- ja vesioikeuksia. Rahaa tehtävään myönnettiin vasta vuonna 2002, 40 000 markkaa.
Selvitysmies Pekka Vihervuoren mietintö valmistui 1999, oikeustieteen tohtori Juhani Wirilanderin lausunto elokuussa 2001. Maaherra Hannele Pokan vetämän saamelaistoimikunnan mietintö valmistui joulukuussa 2001. Marraskuussa 2005 Suomen, Norjan ja Ruotsin asiantuntijaryhmä sai valmiiksi ehdotuksensa saamelaissopimuksesta.