Tasavallan presidentti Tarja Halosen mielestä saamelaiskielien säilyminen vaatii asenneilmaston muuttumista. Halosen mukaan viranomaiset kyllä tuntevat saamen kielilain, mutta eivät oma-aloitteisesti palvele asiakkaita saamen kielellä.
Mahdollisuudesta saamenkieliseen palveluun ei myöskään aina kerrota.
- Valtioneuvosto antoi keväällä eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön toteutumisesta. Siinä todetaan, ettei lainsäädännön täytäntöönpanoa koskeviin käytännön toimiin ole pääosin ryhdytty, muistutti Halonen lauantaina Sevettijärvellä.
Erityistä huolta hän kantaa koltansaamen asemasta ja säilymisestä.
- Koltansaamen taitajia on hyvin vähän. Suomessa noin 15 prosenttia saamea äidinkielenään puhuvista on koltankielisiä. Koltat ovat vähemmistö vähemmistö sisällä.
Koltansaame oli pitkään vain puhuttu kieli ja kolttalapsia opetettiin aina 1970-luvulle asti kouluissa pelkästään suomeksi. Koltansaamen puhujia asuu nykyisin Suomen lisäksi Venäjällä. Suomessa kolttia arvioidaan asuvan noin 700.
Halonen vieraili lauantaina Inarin Sevettijärvellä ja Utsjoella.